Uusi hallitusohjelma ja tavoitteet 2023-2027

TÄRKEIMMÄT TAVOITTEEMME:

TÄSSÄ 6 MEILLE TÄRKEINTÄ ASIAA:

1. Yrittäjän eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmä (YEL) tulee uudistaa nykypäivän tasolle

  • YEL-työtulon käsitteestä tulee luopua ja maksujen pitää pohjautua yrittäjän todellisiin tuloihin (palkka- tai ansiotuloverotettavat tulot), ei fiktiiviseen ja eriarvoistavaan työtulon käsitteeseen
  • Maksuissa tulisi olla maksuprogressiota tulojen tai yrityksen koon mukaan: 25% työeläkemaksuprosentti on yksinyrittäjille ja aloittaville yrittäjille täysin kohtuuton.
  • Suhteettoman korkeat eläke- ja sosiaaliturvamaksut eivät saa olla yrittämisen ja kasvun este, sosiaalivakuutuksen tehtävä on tukea, ei lisätä epätasa-arvoa.
  • Yrittäjien eläkevarat tulee rahastoida, jotta valtion kustantama alijäämä saadaan pois pitkällä aikavälillä (20-25v).

2. Sosiaaliturvaa pitää yhdenmukaista eri työelämän muotojen välillä

  • Sosiaaliturvajärjestelmää on kehitettävä kokonaisuutena niin, että sosiaalivakuutus toteutuu mahdollisimman yhdenmukaisesti kaikille, riippumatta siitä tavasta tai muodosta, jolla ansaitsee ja työtä tekee.
  • YEL-työtulon käsite pitää poistaa syyperusteisen sosiaaliturvan määrittävänä tekijänä. Myös yrittäjän sosiaaliturvan pitää pohjautua todelliseen ansaintaan ja tarpeeseen. Yksilön perusturva ei voi määräytyä fiktiivisen työtulon perusteella.
  • Ensimmäisenä yrittäjän asumistuen arvioinnin perusteeksi täytyy ottaa YEL-työtulon sijaan yrittäjän todelliset tulot.
  • Ns. 'yhdistelmävakuutus', joka yhdenmukaistaa yrittäjän ja palkansaajan työttömyysturvan työssäoloehtoa, pitää saattaa voimaan mahdollisimman pian. Kuten asumistuen määräytyminen todellisten tulojen mukaan, myös työssäoloehdon yhdenmukaistaminen on tärkeä ensimmäinen askel oikeaan suuntaan, vaikka molemmat ovatkin vain erillisten etuuksien osa-alueita.

3. Yksin- ja mikroyritysten tulee saada myös TKI-tukea innovointiin ja kansainvälistymiseen

  • Suomessa täytyy olla instrumentteja ja tukimuotoja, jotka tunnistavat myös mikroyrittäjyyden potentiaalin ja mahdollisuudet. Joka ikisellä yksinyritykselläkin on mahdollisuus olla kansainvälinen, ja tulee kannustaa.
  • Business Finlandilla tulee olla oma 'innovaatioseteli' erityisesti yksin- ja mikroyrityksille, ja sen tulisi olla mahdollisimman suoraa tukea joko kv-toimintaan tai innovointiin.

4. Kasvua tukevia palveluita sekä yritysneuvontaa täytyy kohdentaa yksinyrittäjille, mikroyrittäjille ja aloittaville yrittäjille

  • Valtaosa yritysneuvonnasta ja tukimuodoista on nykyisellään suunnattu vain pk-yrityksille. Tarvitsemme sekä asennemuutoksen, että konkreettista kehitystä erilaisiin valtakunnallisiin yritysneuvonnan palveluihin, jotta ne osaavat palvella nimenomaan yksin- ja mikroyrittäjiä.
  • Ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen tarvitaan konkreettista tukea ja apua.

5. Arvonlisäverotusta ei saa kiristää

  • Arvonlisäveron alarajahuojennuksen poistuminen vuonna 2025 pitäisi kompensoida yksin- ja mikroyrityksille, joille alarajahuojennuksen poistuminen on tuntuva veronkiristys.
  • MYRYn näkemyksen mukaan vasta huomattava nosto alv-velvollisuuden alarajaan voisi millään tavalla kompensoida alarajahuojennuksesta tulevaa kiristystä. Alv-velvollisuuden alarajan tulisi olla vähintään 50 000 eur, jotta edes osalla yrittäjistä olisi realistinen mahdollisuus poistua alv-velvollisuuden piiristä, jotta byrokratia vähenisi ja jotta mikroyrityksiä kannustettaisiin kasvuun.
  • MYRY vastustaa hallitusohjelman mukaista esitystä, että siirretään nykyiseen 10 % alennettuun arvonlisäverokantaan kuuluvat hyödykkeet 14 %:iin. Tällä on negatiivinen vaikutus näiden alojen yrittäjiin, jotka tarjoavat palveluita kuluttajille. Alvin korotus pitäisi saada siirrettyä suoraan hintoihin, eikä se ole aina mahdollista, etenkään nykyisen taantuman aikana.
  • On erittäin ristiriitaista, että arvonlisäveron korotus koskee mm. myös liikuntapalveluita, kun hallitusohjelman yksi isoista tavoitteista on saada suomalaiset liikkumaan.

6. Itsensätyöllistäjien oikeutta kollektiiviseen neuvotteluoikeuteen on edistettävä. 

  • Huomattava osa yksinyrittäjistä on suoraan alisteisessa asemassa ja alihankkijana osana hankintaketjua, joka ei anna minkäänlaisia mahdollisuuksia omien palkkioiden tai hintojen neuvotteluun, ne tulevat saneltuina isomman yrityksen puolelta. Useimmiten ei ole edes mitään tahoa kenen kanssa neuvotella, tilanne on "ota tai jätä".
  • Monia yksinyrittäjiä, etenkin ulkoistettuna palveluntuottajina, käytetään suoranaisesti hyväksi isomman toimeksiantajan taholta, koska yksinyrittäjällä ei ole kokemusta tai realistisia mahdollisuuksia neuvotella palkkioistaan. 
  • Tällä hetkellä kilpailulaki kieltää yksinyrittäjiä yhteisesti neuvottelemasta palkkioitaan ja ehtojaan (se katsotaan kartelliksi). Lakia tulee muuttaa EU:n suositusten mukaisesti ja sallia yksinyrittäjille mahdollisuus omilla toimialoillaan kollektiivisiin neuvotteluihin.

JA TÄSSÄ VIELÄ PARI, JOTKA OVAT MYÖS TÄRKEITÄ:

  • Maksuehtolakia on kiristettävä, EU:n suosituksen mukaisesti: 30 päivää on asetettava pisimmäksi mahdolliseksi maksuajaksi. Isommat yritykset eivät saa käyttää pieniä hyväksi pidentämällä maksuaikoja yksipuolisesti.
  • Annettava mikroyrityksille alennusta työntekijöiden työeläkemaksuista, erityisesti ensimmäisen työntekijän: nykyisellään vain suuret yritykset saavat alennusta (ns. maksutappioalennus). Mitä suurempi yritys, sitä enemmän se saa alennusta, pienet maksavat taas enemmän.
  • Tasoitettava vastuuta vanhempainvapaiden kulujen ja sairauspoissaolojen osalta, esim. Ruotsin mallin mukaisella kollektiivisella rahastoinnilla, jotta erityisesti naisvaltaisilta palvelualoilta saadaan kasvua ja joustavuutta työelämään. Tämä joustavuus palvelee niin pieniä mikroyrittäjiä, jotta ne uskaltavat palkata, kuin palkansaajia, jotka tarvitsevat enemmän tukea työn ja perhe-elämän välillä.

Hallitushjelmatavoitteemme 2023-2027:

1. YEL on kokonaisuudistettava nykypäivään

2. Sosiaaliturvaa pitää yhdenmukaistaa eri työelämän muotojen välillä 

  • liikkuminen erilaisten yrittäjyyden ja palkkatyön muotojen välillä pitää mahdollistaa, eikä estää työelämän kehittymistä, osaamisen liikkumista tai yhdenvertaisuutta.
  • Sosiaaliturvajärjestelmää, työttömyys- ja eläketurvaa on kehitettävä kokonaisuutena niin, että ne ottavat joustavammin huomioon siirtymisen työn tekemisen muodosta toiseen.

3. Riskiä palkata työntekijöitä on madallettava mikroyrittäjille ja työntekijöiden sekä yritysten yhteistyötä on lisättävä

  • Työlainsäädäntöön ja paikalliseen sopimiseen joustavuutta mikroyrityksille, erityisesti on huomioitava järjestäytymättömät mikroyrittäjät, koska heitä on suurin osa yrityksistä. On annettava enemmän mahdollisuuksia työntekijöille ja yrityksille yhdessä sopia asioista paikallisesti ja yrityskohtaisesti, keskenään ja ilman vastakkainasetteluja.
  • Ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen tarvitaan paljon enemmän konkreettista tukea ja neuvontaa pienille yrittäjille.

4. Arvonlisäveron liikevaihdon alaraja nostettava 50 000 euroon, jotta kompensoidaan vuonna 2025 poistuva alarajahuojennus ja kannustetaan mikroyrittäjiä kasvuun. 

  • Alle 50 000 euron raja ei riitä, koska se ei kannusta kasvuun ja aiheuttaa pahimmillaan vain epäreilua kilpailua yrittäjien kesken. Nykyinen 15 000 liikevaihdon alaraja ei auta kuin harrastustoimintana tai osa-aikaisena yritystoimintaa harjoittavia, joilla on yleensä palkkatyö samaan aikaan.

MUITA TÄRKEITÄ TAVOITTEITA HALLITUSOHJELMAAN:

Suomi tarvitsee kunnollisen Mikroyrittäjyysstrategian ja paremmin kohdennettuja yritysneuvonnan palveluita ja tukitoimintoja yksinyrittäjille, mikroyrittäjille ja aloittaville yrittäjille.


Suomi tarvitsee terveen yrityskulttuurin, ilmapiirin ja identiteetin. Kaikki yrittäjyys on arvokasta ja monipuolisuuteen ja eri yrittäjyyden muotoihin tulee kannustaa.