Ajankohtaista

TIEDOTE 29.11. klo 15:00

Mikro- ja yksinyrittäjien ääni kuuluu hallituksen YEL-lakimuutosesityksen sovussa

Mikro- ja yksinyrittäjät ry pitää sopua YEL-lakimuutosesityksestä välivoittona ja kohtuullisena kompromissina. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö julkaistiin tänään tiistaina 29.11. klo 13:00.

Välitavoite on saavutettu: yrittäjän eläkelain muutostarve tunnustetaan

Valiokunta korostaa mietinnössään, että yrittäjän koko eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmä tarvitsee jatkokehittämistä. Valiokunta on kuullut laajasti asiantuntijoita ja tiedostaa yrittäjän eläkelain ja laajemman sosiaaliturvan uudistamistarpeet. Sen takia valiokunta on jättänyt mietintöönsä loppulausuman: Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää yrittäjän eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmän laajemmat muutostarpeet.

“Työmme on saavuttanut huiman tuloksen ja pienten yrittäjien ääni on kuultu. Adressillamme ja meillä yrittäjillä on ollut merkitystä. Useita meille tärkeitä näkökulmia otetaan nyt paljon paremmin huomioon tässä lopullisessa esityksessä” sanoo Liisa Hanén, Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n puheenjohtaja.

Pienille yrittäjille ansaittu torjuntavoitto korotuksista

Työtulon korotus on puolitettu. Korotus on nyt enintään 4000 euroa vuodessa eli korkeintaan 80 euroa kuukaudessa lisää pienimpään työtuloon. Tämä on selvä myönnytys alkuperäiseen esitykseen verrattuna, ja ottaa huomioon myös nykyisen tiukan ja epävarman taloustilanteen.

Myös kompromisseja vaadittiin

Esityksessä korostetaan nyt ensisijaisesti kokonaisarviota. Mediaanipalkkaan vertailu jää yhä esitykseen, koska sitä ei voida poistaa niin kauan kuin vanhassa YEL-laissa on ylipäätään työtulon käsite, mutta eläkelaitosten tulee ensisijaisesti katsoa yrittäjän kokonaisarviota tilanteestaan. Esityksessä mainitaan aivan erityisesti aloittavat yrittäjät sekä lisäksi pienet yrittäjät ja yksinyrittäjät, ja että näiden yrittäjien ansainta voi olla alle palkansaajan mediaaniansainnan.

Selventää huomattavasti tilannetta eläkelaitosten kanssa

Hanén on tyytyväinen, että nyt saatu sopu parantaa syksyn aikana sekavaksi muuttunutta tilannetta yrittäjien ja eläkelaitosten kesken. Sovintoesitys auttaa eläkelaitoksia saamaan paljon selkeämmät raamit työtulon määritykselle ja myös yrittäjä tietää paremmin, millä perusteella arvioita tehdään. Yrittäjä voi nyt myös tarvittaessa valittaa eläkelaitoksen päätöksestä, kun perusteet ovat selkeät ja kokonaisarviota korostetaan ensisijaisesti.

Siirtymäaikaa on pidennetty

Työtuloa voidaan nostaa 4000 euroa ensimmäisessä tarkistuksessa ja samaten kolmen vuoden päästä korkeintaan 4000 euroa. Eli nyt 80 euroa kuukaudessa ja kolmen vuoden päästä sama 80 euroa kuukaudessa. Tämä antaa yrittäjille aikaa sopeutua muutoksen, ja toiveita myös siitä, että koko YEL-järjestelmä saadaan uudistettua ennen kuin siirtymäaika on käytetty loppuun.

Nyt eteenpäin

“Tästä pääsemme eteenpäin ja toivottavasti muutamassa vuodessa kohti kokonaan uutta YEL-järjestelmää. Olemme todella tyytyväisiä valiokunnan työskentelyyn tässä loppuvaiheessa ja siihen, että meidän, yksin- ja mikroyrittäjien, sekä eri järjestöjen ja asiantuntijatahojen kuulemisia toteutettiin useita hyvin tiukalla ja vaativalla aikataululla. Mietinnön eteen on tehty paljon töitä. Tämä on hyvä välivaihe. Arvokkaana pidämme myös sitä, että yrittäjien eläkeasiaan saatiin samalla aikaan julkinen ja laajempi huomio ja voimme nyt alkaa käydä avointa keskustelua koko eläkejärjestelmän muutostarpeesta, kuten rahastoinnista ja työtulon käsitteen poistamisesta” toteaa Liisa Hanén.





Tiedote, julkaisuvapaa. 21.11.22 klo 08:00

SUURI YEL-ADRESSI JOHTI UUDEN YRITTÄJÄJÄRJESTÖN PERUSTAMISEEN

67 000 allekirjoitusta vain kuudessa viikossa heinä-elokuussa kerännyt hallituksen YEL-lakimuutosesitystä vastustava adressi johti pienten yrittäjien järjestäytymiseen.

Suomesta on toistaiseksi puuttunut vahva ja selkeästi vain mikro- ja yksinyrittäjien edunvalvontaa harjoittava yrittäjäjärjestö. YEL-lakimuutosesitys herätti pienet yrittäjät huomaamaan, että yhteiskunnallinen keskustelu sekä poliittinen päätöksenteko ei ole pysynyt suuren ja koko 2000-luvun jatkuneen yrittäjyyden murroksen perässä.

Monet yhteiskunnan rakenteet, ja aivan erityisesti sosiaaliturvajärjestelmä, eivät tunnista mikro- ja yksinyrittäjyyden monimuotoisuutta. Yrittäjien eläkelaki on vanhentunut. Yrittäjien vertaaminen palkansaajiin niin tulojen kuin työnkuvan suhteen on osa perinteistä vastakkainasettelua, jossa on kaikuja enemmän teollistumisen alkuajoilta, kuin ratkaisuja digitalisaation ja globalisaation tuomiin yrittäjyyden haasteisiin. YEL-järjestelmä on esimerkki siitä, miten vanhentunut laki ja järjestelmä on erityisesti pienituloisten yrittäjien yrittämisen ja kasvun esteenä, eikä tukena, kuten sosiaalivakuutuksen kuuluisi olla.

Jo 93% Suomen yrityksistä on mikro- tai yksinyrityksiä. Etenkin yksinyrittäjien määrä on ollut tuntuvassa kasvussa koko 2000-luvun. Vuonna 2021 Suomessa oli jo 198 000 yksinyrittäjää ja yksinyrittäjien osuus työllisyydestä oli 13,4% Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan.

”Uudelle järjestölle oli tilausta”, toteaa adressin laatija Liisa Hanén, joka on aloittanut uuden Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n (MYRY) puheenjohtajana. ”Ensimmäisenä tavoitteenamme on olla mukana uusimassa yrittäjien eläkejärjestelmää nykypäivään”. MYRY vaatii, että yrittäjien eläkemaksut on rahastoitava ja YEL-järjestelmän tulee perustua yrittäjän todelliseen ansaintatasoon. Valtion rahoittama alijäämä pitää saada vähitellen pois eläkevarojen rahastoinnin avulla, kuten on tehty palkansaajien kohdalla. Yrittäjän sosiaaliturvaa pitää uudistaa ja huomioida ihmisten liikkuminen erilaisten yrittäjyyden ja palkkatyön muotojen välillä. MYRY uskoo, että hyviä ratkaisuja löytyy.

Mikro- ja yksinyrittäjät ry haluaa nostaa yhteiskunnallisen keskustelun uudelle tasolle, jossa tunnistetaan mikroyrittäjyyden monimuotoisuus ja poistetaan yrittämisen esteitä konkreettisesti

Yhteiskunnan rakenteita kuten sosiaaliturvaa, työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän rakenteita, verotusta sekä erilaisia rahoitus- ja tukimuotoja pitää uudistaa ja eriarvoisuutta palkansaajien ja eri yritysmuotojen välillä poistaa.

”Yrittäjyyden murros tapahtui jo. Olemme nukkumassa pommiin. Meidän pitää herätä keskustelemaan uusien yrittäjyyden muotojen mahdollisuuksista, eikä jatkuvasti riidellä vanhoista vastakkainasetteluista” sanoo Hanén ja viittaa vanhanaikaisiin asenteisiin palkansaajien ja yrittäjien välillä. ”Perinteinen kolmikanta on jättänyt mikro- ja yksinyrittäjät liian pitkään päätöksenteon ulkopuolelle ja vältellyt uudistavaa keskustelua. Pienten yrittäjien pitää olla mukana meitä koskevassa päätöksenteossa”. Hanén painottaa.

Järjestön tavoitteena on tehdä aktiivista vaikuttamistyötä ja tuoda mikro- ja yksinyrittäjien ääntä kuuluviin. Tämän lisäksi yhdistys tulee järjestämään yhteiskunnallisia keskustelufoorumeja, jäsentilaisuuksia ja tapahtumia.

Yksin- ja mikroyrittäjät ry on rekisteröity kaupparekisteriin 30.09.22 ja sille on valittu yrittäjistä koostuva hallitus. Jäsenmaksu on pieni, 35 eur/vuosi, jotta kaikki mikro- ja yksinyrittäjät pääsevät halutessaan mukaan MYRYn toimintaan.

Yhteystiedot ja lisätietoja

Liisa Hanén

040 328 6700

Puheenjohtaja

Mikro- ja yksinyrittäjät ry


Haluatko mukaan yrittäjäköyhyystutkimukseen?

Julkaistu 10.11.22

'Tuleeko yrittämisellä toimeen tämän päivän Suomessa?'

Jyväskylän yliopisto etsii haastateltavia tutkimushankkeeseen, jonka tarkoituksena on luoda ajantasainen ja monipuolinen kuva Suomessa asuvien pienituloisten yrittäjien arkipäivän elämästä ja toimeentulon haasteista.

Haastateltavaksi halutaan yrittäjiä ja itsensätyöllistäjiä, jotka;

• työskentelevät tai ovat työskennelleet pää- tai sivutoimisena yrittäjänä (myös freelancerit, osuuskuntayrittäjät, laskutuspalveluiden kautta toimivat kevytyrittäjät ym.)

• työnteosta huolimatta kokevat itsensä pienituloisiksi tai jopa köyhiksi.

Osallistumalla autat tutkimushanketta keräämään arvokasta ja ajantasaista tietoa pienituloisten yrittäjien ja itsensätyöllistäjien tilanteesta Suomessa.

Mukaan voi vielä ilmoittautua marraskuun loppuun asti.

Tutkimukseen voi suoraan ilmoittautua haastateltavaksi hankkeen tutkimusavustaja Eeva Heikkiselle: sähköposti eeva.h.heikkinen(at)jyu.fi tai puhelimitse 050 576 4680.



Voit hakea marraskuun loppuun asti polttoainetukea Valtiokonttorilta

Julkaistu 5.11.22

Kuljetusalan polttoainetuki tuli hakuun tiistaina 1. marraskuuta. Tukihakemuksen jätti jo kolmen ensimmäisen päivän aikana noin 2 000 hakijaa, kertoo kuljetusyritysten edunvalvoja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry tiedotteessaan. 

Kuljetusyritysten ja työkoneyritysten määräaikainen polttoainetuki on tarkoitettu yrityksille, jotka harjoittavat maantiellä tapahtuvaa tavara- tai henkilökuljetusta tai joiden liiketoiminnassa käytetään polttoöljyä käyttäviä työkoneita.

Hakuprosessista on koitettu tehdä mahdollisimman yksinkertainen ja nopea. Tukea haetaan sähköisella lomakkeella Valtiokonttorin sivuilta. Hakemukseen täyttämiseen menee Valtiokonttorin arvioinnin mukaan vain 15-30min. Apua saa myös chatistä tai palvelunumerosta.

Yritys voi hakea polttoainetukea, polttoöljytukea tai molempia. Jos yritys hakee sekä polttoaine- että polttoöljytukea, on hakemus näistä molemmista tehtävä samalla kertaa.   

Pienin maksettava tuki on 250 €.

Katso suoraan lisätiedot ja tarkat ohjeet:

https://asiointipalvelu.valtiokonttori.fi/polttoainetuki/