Tiedotteet, ajankohtaista ja MYRY mediassa
4.11.2023
MUUTTUVA JÄTELAKI JA PAKKAUSTEN TUOTTAJAVASTUU
Saamme nyt paljon kysymyksiä tähän liittyen, ja moni on saanut kirjeen Sumi Oy:ltä tai Suomen Pakkauskierrätykseltä, jossa myydään jäsenyyssopimusta, joten pieni väliaikatiedotus asiaan:
Ei kannata vielä hätäillä vuoden alusta muuttuvan jätelain ja pakkausten tuottajavastuun laajenemisesta, tätä selvitellään.
Mistä on kyse: pakkausten tuottajavastuumääritelmät muuttuvat vuoden 2024 alusta. Pakkausten tuottajavastuu koskee jatkossa kaikenkokoisia yrityksiä. Aiemmin Suomessa tuottajavastuullisia olivat vain yritykset, joiden liikevaihto oli vähintään miljoona euroa.
Liikevaihtorajan poistumisen myötä kymmenien tuhansien aiemmin tuottajavastuun ulkopuolella olleiden pienten yritysten tulee jatkossa osallistua markkinoille tuomiensa tuotteiden pakkausten kierrätyksen kustannuksiin.
Kuka kuuluu jatkossa tuottajavastuun piiriin: tästä ei ole vielä tarkkaa selvyyttä.
Asiaa koskevassa hallituksen esityksessä todetaan melko epämääräisesti näin: "Pienet yritykset olisivat tuottajavastuullisia vain, jos ne tuovat itse maahan palvelupakkauksia tai pakattuja tuotteita tai pakkaavat tuotteita myytäväksi muutoin kuin suoraan kuluttajalle myynnin yhteydessä."
Samassa on todettu, että pienille yrityksille voitaisiin säätää "kevennetty menettely".
Tulkintaa asiasta:
"Esimerkiksi kahvilasta mukaan ostetun kahvimukin tai vaateosastolta uusille farkuille ostetun paperikassin tuottajiksi katsotaan jatkossa niiden valmistaja tai maahantuoja, ei niitä pakkauksia käyttävä liike, ellei tämä ole myös valmistaja tai maahantuoja."
-Todetaan Suomen pakkauskierrätyksen ylläpitämällä rinkiin.fi -sivustolla. www.rinkiin.fi
"Pakkauksen tuottaja on jokainen mitä tahansa tuotetta valmistava yritys, joka käyttää pakkausmateriaaleja myyntiin menevien tuotteidensa suojaamiseksi esimerkiksi kuljetuksessa tai jakelussa. Lähes kaikki tuotteet ovat nykyään pakattuja, tavalla tai toisella.
Myös maahantuotujen tuotteiden pakkaukset sekä etäkaupalla Suomeen myytävien tuotteiden tuote- ja kuljetuspakkaukset kuuluvat tuottajavastuun piiriin."
-Todetaan Sumi Oy:n sivuilla.
https://sumi.fi/…/liity…/koskeeko-tuottajavastuu-minua/
Miten tämä tulee tulkita esim. pienten verkkokauppojen kohdalla, jotka tuovat maahan tuotteita (ja niiden pakkauksia) tai itse valmistavat tuotteita, ei ole vielä varmuutta, eikä tietoa vielä siitä, onko mainittua kevennettyä menettelyä tulossa.
Tuottajavastuun määrittely kuuluu ELY-keskuksille. Me selvitämme asiaa ja infoamme heti, kun tiedämme asian laidan tarkalleen.
Mitä tämä kustantaa? Käytännössä, JOS yritys kuuluu tuottajavastuun piiriin vuoden alusta, hänen tulee solmia sopimus tuottajavastuun hoitavan yhteisön kanssa, eli Suomen Pakkauskierrätyksen tai Sumi Oy:n kanssa, ja näin ulkoistaa vastuu heille. Maksut eivät välttämättä ole muutamia kymmeniä euroja enempää, mutta asiaan liittyy myös aikaavievää raportointia.
Sopimus tulee voimaan heti kun sen allekirjoittaa, joten asiaa ei tarvitse vielä ennakoida.
Miten paljon kierrätystä lisäävää ja järkevää toimintaa tämä on, onkin sitten eri kysymys, mutta asetus tulee EU-lainsäädännöstä, ja on ollut voimassa muualla Euroopassa jo pidempään.
Yrityksen kannattaa pohtia pakkaus- tai kierrätyslisämaksun lisäämistä hintoihinsa, jos sellainen on mahdollista, koska siihen tämä lainsäädäntö periaatteessa pyrkiikin: vähentämään pakkausmateriaalien käyttöä hintojen nousun myötä.
Kauppalehti OPTIO 8.10.23
Liisa Hanén kimmastui yrittäjien puolesta ja pian aloitteeseen alkoi tulvia allekirjoituksia
”Valtaosa pienimmistä yrityksistä haluaa kasvaa”, kertoo Myryn perustaja Liisa Hanén.
Reilu vuosi sitten Liisa Hanén päätti että nyt saa riittää ja jonkun täytyy tehdä jotain myös mikro- ja yksinyrittäjien puolesta. Syntyi Mikro- ja yksinyrittäjät ry (Myry) ja syntyi suuri YEL-adressi vastustamaan hallituksen esittämää yrittäjän eläkelain uudistusta.
Kuudessa viikossa adressi keräsi yli 67 000 allekirjoitusta suomalaisilta yrittäjiltä ja sen ansiosta lakiehdotukseen myös tuli muutoksia aivan kalkkiviivoilla.
”Istuin koneen ääressä ja katsoin epäuskoisena miten allekirjoituksia alkoi kertyä tuhat lisää toisensa jälkeen", Hanén kertoo.
Moni ei tyytynyt pelkkään allekirjoitukseen. Mukana saapui tuhansia ja tuhansia terveisiä päättäjille siitä, millaista on olla tavallinen yrittäjä nykypäivän Suomessa. Ja millaista on olla yksinyrittäjä, ammatinharjoittaja tai pieni mikroyrittäjä, jota ei kutsuta gaaloihin eikä mainita juhlapuheissa. Sellainen, joka tekee töitä ilman lomia tai toivoa edes kohtuullisesta eläkkeestä.
"Tajusin, että olen jonkin paljon isomman asian äärellä, kuin pelkkä YEL. Esimerkiksi rakennusalan konkurssiaallosta on syytäkin olla huolissaan, mutta jos kymmenet tuhannet mikroyrittäjät lopettaisivat vuoden kuluessa toimintansa, sen kansantaloudelliset vaikutukset olisivat vielä suuremmat.”
Iso asia hänen mielestään on sekin, että pienimmilläkin yrityksillä on vihdoin ääni ja mahdollisuus omaan identiteettiin.
”Tämä yli 300 000 yrittäjän joukko on ollut ilman yhtenäistä edunvalvontaa ja jäänyt aina isompien jalkoihin. Jo ensimmäisen vuoden aikana olen ilokseni huomannut, että julkisessa ja poliittisessa keskustelussa puhutaan jo paljon enemmän mikro- ja yksinyrittäjistä kuin epämääräisesti pk-yrittäjistä. Vasta kun jokin ryhmä saa huomiota, se on olemassa ja sitten voimme alkaa korjata epäkohtia.”
Suurin haaste mikro- ja yksinyrittäjille ovat Hanénin mielestä yhteiskunnan vanhentuneet rakenteet ja asenteet.
”Yhteiskuntamme ei tunnu olevan valmis aidosti tunnistamaan valtavaa työelämän ja yrittäjyyden murrosta, joka on arkipäivää niin isolle osalle suomalaisista. Liikumme yrittäjyyden, palkkatöiden, epätyypillisten ja freelancer-työsuhteiden, kevytyrittäjyyden, sirpaleisten osa-aikatöiden ja monimuotoisen yrittäjyyden välillä koko ajan enemmän ja koetamme tunkea uutta muotoa väkisin vanhoihin rakenteisiin. Sen sijaan pitäisi nähdä uusia mahdollisuuksia.”
Kaikesta huolimatta Hanén korostaa olevansa optimisti. Tehtyjen kyselyiden perusteella valtaosa myös mikro- ja yksinyrittäjistä haluaa kasvaa.
”He ovat kiinnostuneita kestävästä kehityksestä ja haluavat innovoida, palkata työntekijöitä ja kehittää yritystoimintaansa. Se on meille isoin asia järjestönä ja toivottavasti päättäjätkin huomaavat sen merkityksen.”
Liisa Hanén tekee itsekin pitkiä päiviä, mutta palautumiseen on onneksi useita virtalähteitä.
Palaute. ”Pitkän päivän jälkeen luen usein keskiyön tunteina viestejä ja jäsenhakemuksia yrittäjiltä. Niissä he kiittävät, että joku on kuunnellut heitä ja heidän tarinaansa, kannustanut ja vienyt eteenpäin. Silloin tiedän, että kaikki valtava työ on kannattanut ja päätän taas jatkaa yhden päivän lisää.”
Jooga. ”En varmaan olisi enää tolpillani, ellen tekisi joka aamu lyhyttä muutaman minuutin harjoitusta. Vaikka Myryn vetäminen vie 150 prosenttia päivistäni, haluan edelleen myös ohjata muutaman jooga- ja pilatestunnin viikossa eri puolilla pääkaupunkiseutua. Se on täydellistä keskittymistä hetkeen.”
Koirat. ”Koiramme Teddy ja Lipton ovat rakkainta maailmassa. Ne vetävät lenkeille joka päivä ja pistävät asiat perspektiiviin. Siitä olen näille partaveikoille ikuisesti kiitollinen.”
Helpot ruuat. "Olen surkea ruoanlaittaja, kun taas avomieheni on mielettömän hyvä kokki. Arvostan sitä yli kaiken, mutta yksin ollessani luotan suklaavanukkaiden ja valmiskasvisruokien pettämättömään valikoimaan.”
Perhe. ”Vanhempieni, siskoni ja hänen perheensä ansiosta minulla on utelias luottamus maailmaan ja vahva itsetunto. Tiedän, että asioita saa kyseenalaistaa ja muuttaa.”
Avomieheni. ”Hänen ansiostaan olen saanut tehdä isoja ja tärkeitä asioita, päivittäin pieniä, hassuja tai hulluja juttuja. Olen myös saanut epäonnistua, sillä hän on aina ja kaikessa turvani.”
TIEDOTE 25.8.
KOLMASOSA YKSIN- JA MIKROYRITTÄJISTÄ TEKEE TÖITÄ, VAIKKA OLISI SAIRAANA
ILMARINEN ja MYRY kartoittivat kyselytutkimuksella yksin- ja mikroyrittäjien työkykyä. Kyselyn tavoitteena oli selvittää, miten yksin- ja mikroyrittäjät voivat nyt ja miten he arvioivat työhyvinvointinsa ja työkykynsä kehittyvän lähivuosina.
Kysely lähetettiin Ilmarisen yrittäjäasiakkaille ja Mikro- ja yksinyrittäjän ry:n (MYRY:n) jäsenille. Saimme kyselyyn paljon vastauksia - yhteensä 3 931, mistä lämmin kiitos kaikille vastaajille!
Vastaajista 85 % oli yksinyrittäjiä ja 12 % työntekijöitä työllistäviä mikroyrittäjiä.
Yrittäjyys antaa paljon, mutta kolmannes kokee työkykynsä alentuneeksi:
Yrittäjille tärkeintä hyvinvoinnin kannalta on työn itsenäisyys ja mahdollisuus vaikuttaa työn tekemiseen. Lisäksi keskeiseksi nousi yrittäjyydessä menestyminen ja sen tuoma toimeentulo. Kaksi kolmasosaa vastaajista koki saavansa erittäin vahvasti tai melko paljon intoa, motivaatiota ja merkitystä yrittäjyydestä. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä 10 % koki työkykynsä erinomaiseksi ja 54 % hyväksi.
Alentuneeksi – huonoksi tai kohtalaiseksi – työkykynsä koki kuitenkin yli kolmannes (36 %) yrittäjistä. Kaikkien yrittäjien työkyvyn keskiarvo oli työkykypistemääränä 7,6 asteikolla 0–10. Alentunut työkykypistemäärä 0–7 ennustaa sekä korkeampia sairauspoissaoloja että työkyvyttömyyseläkkeitä (Ahlström et al. 2010). Kolmasosa vastaajista on kokenut uupumusta ja työkykyä haittaavaa väsymystä usein tai viikoittain viimeisen vuoden aikana.
Vastaajista 26 % ei ole varma tai ei usko, että pystyy terveytensä tai jaksamisensa puolesta jatkamaan nykyisessä yrittäjätehtävässään kahden vuoden kuluttua.
Yrittäjät jakoivat avoimesti näkemyksiään työkykyynsä vaikuttavista muutoksista. Eniten nousivat esille ikään, työelämästä pois siirtymiseen ja perheeseen liittyvät teemat, jotka olivat positiivisia, negatiivisia tai neutraaleja. Negatiivisina muutoksina he nostivat terveyteen, työmäärään, stressiin, YEL-maksuihin ja taloudelliseen tilanteeseen liittyviä huolia.
Kolmasosa yksin- ja mikroyrittäjistä tekee töitä, vaikka olisi sairaana.
Joka viides (21 %) yrittäjä on tehnyt tänä vuonna töitä keskimäärin alle 30 tuntia viikossa mutta neljännes (28 %) yli 50 tuntia viikossa.
Kolmasosa yrittäjistä tekee töitä, vaikka olisi melko sairas. Merkittävin syy sairaana töiden tekemiseen on taloudellinen, kun ei ole varaa jäädä kotiin. Jos yrittäjällä olisi jatkossa käytössään yksi päivä kuukaudessa lisää aikaa hyvinvointinsa ja työkykynsä edistämiseen, suurin osa vastaajista käyttäisi ajan lepäämiseen tai liikuntaan.
Työterveyshuollon hankkiminen on yrittäjille vapaaehtoista. Vain 25 % yksin- ja mikroyrittäjistä on hankkinut työterveyshuollon palvelut itselleen. 12 % ei tiedä, miten työterveyshuollon palvelut voi järjestää.
Yksin- ja mikroyrittäjistä 38 % luonnehtii taloudellista tilannettaan epävarmaksi tulevina kolmena vuotena.
Yrittäjistä 39 % arvioi liikevaihtonsa tai laskutuksensa olleen viime vuosina enintään 50 000 euroa vuodessa. 53 % vastaajista tavoittelee liiketoiminnan kasvua. 27 % ei aio kasvattaa liiketoimintaansa tai laskutustaan, koska on tyytyväinen nykytilanteeseen.
Koko tiedote luettavissa täältä:
Tutustu tarkemmin tuloksiin ja raporttiin täältä:
Lisätietoja:
Minna Hakkarainen, vakuutusjohtaja Ilmarinen, p. 050 366 7467
Liisa Hanén, puheenjohtaja Mikro- ja yksinyrittäjien ry, p. 040 328 6700
Kauppalehti 21.6.2023
Siivousyrittäjä on tyytyväinen hallituksen uudistuksiin – ”En usko, että ihmiset tulisivat sairaana töihin”
Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu useita työelämään liittyviä muutoksia.
Orpon hallitus haluaa muun muassa muuttaa ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomaksi ja helpottaa työntekijän irtisanomista. Myös vuoden mittaisen määräaikaisten työsopimusten tekeminen olisi jatkossa mahdollista ilman erityistä perustetta.
Siivousyritys Cleanmarin toimitusjohtaja Mari Laaksonen on kaiken kaikkiaan tyytyväinen hallituksen kirjaamiin uudistuksiin.
”Tällä hetkellä kaivataan suurempia työmarkkinauudistuksia, jotta yrityksiä saadaan oikeasti työllistämään”, Laaksonen sanoo.
Kaksijakoinen asia
Mikro- ja yksinyrittäjien puheenjohtaja Liisa Hanén kertoo yhdistyksen yleisvaikutelman hallitusohjelmasta olevan positiivinen.
”Ohjelmassa on erikseen maininta siitä, että tunnistetaan yrittäjyyden uusia muotoja. On hirveän tärkeää, että yrittäjyyden ja työelämän on huomattu olevan murroksessa ja asia on huomioitu hallitusohjelmassa monella tavalla. Se on tosi positiivinen viesti”, Hanén hehkuttaa.
Hallitusohjelmaan on kirjattu kohta ensimmäisen työntekijän palkkauksen helpottamisesta. Vaikka ohjelmassa ei konkreettisesti ole avattu mitä se tarkoittaa, on Hanén jo pelkästä kirjauksesta tyytyväinen.
Hän kuitenkin myöntää, että kyseessä on kaksipiippuinen asia. Jos ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpotetaan, auttaa se mikro- ja yksinyrittäjiä valtavasti. Toisaalta taas jos helpottaminen tarkoittaa irtisanomisten helpottamista ja määräaikaisuuksien yleistymistä voi työntekijöiden asema heikentyä, Hanén pohtii.
”Otamme iloisena vastaan sen, että ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpotetaan, mutta me suhtaudutaan kriittisesti siihen, että työntekijöiden asemaa huononnettaisiin”.
”Me emme halua tällaista vastakkainasettelua. Se ei saa olla nollasummapeliä, missä ikään kuin toista autetaan, jolloin se on toiselta pois. Sen lisäksi nykyään todella moni on samaan aikaan sekä yrittäjä että palkansaaja tai vaihtoehtoisesti vaihdellen liikkuu työelämässä eri työn tekemisen muotojen välillä”, Hanén sanoo.
Venymistä ja pitkiä päiviä
Suomen Kuvalehti 4.5.2023. Teksti Markus Ånes. Kuva Marjo Tynkkynen.
Joogaohjaaja Liisa Hanén johtaa mikro- ja yksinyrittäjiä.
"...Mutta mikä Myry on?
Hanén itse ei miellä sitä perinteiseksi työmarkkinajärjestöksi.
”Työmarkkinoilla on perinteisesti ajateltu palkansaajia ja työnantajia, mutta se ei ole tämän päivän koko kuva. Laajassa mielessä Myry on ehdottomasti myös työmarkkinajärjestö, vaikka ensisijaisesti se on yrittäjäjärjestö.”
Mikroyrittäjät kokosivat voimansa – Suomen Yrittäjät tuotti pettymyksen
Verde / Talous / 26.4.23
”Ymmärrys yksinyrittäjyydestä on huonolla tolalla. YEL-uudistus toi esille, ettei yrittäjiä ja palkansaajia kohdella yhdenvertaisesti sosiaaliturvan osalta.”
Moni kevytyrittäjä siirtyy myöhemmin toiminimiyrittäjäksi. Liisa Hanén näkee, että yrittäjyyden suuri murros ei ole vielä läpäissyt yhteiskunnallista keskustelua. Yksinyrittäjien ja kevytyrittäjien määrä on kasvussa, mutta keskustelussa suuri ryhmä on varjossa.
”Se on kuin rinnakkaistodellisuus. Kaikki puhuvat työnantajayrityksistä ja pienituloisista palkansaajista. Kukaan ei puhu pienituloisista yrittäjistä”, Hanén kuvailee.
Paitsi että nyt puhuu. YEL-adressin ja -muutoksen jälkimainingeissa suuri yhteydenottoryöppy sai Liisa Hanénin perustamaan Mikro- ja yksinyrittäjät ry Myryn. Tarkoitus on vahvistaa pienten yrittäjien asemaa ja tehdä varjoon jäänyt yrittäjäjoukko näkyväksi.
Syyskuussa perustetun järjestön jäsenkunta on jo tuhatpäinen.
Järjestön puheenjohtaja näkee, että yrittäjäkentällä on paljon asioita, joita on tärkeä ajaa yhdessä Suomen Yrittäjien ja muiden yrittäjäjärjestöjen kanssa. Eri näkökulmiakin kuitenkin on.
”Muuttuneessa maailmassa on tärkeää, että on järjestö, joka tuo erityisesti pienten toimijoiden näkökulman esiin. Isommilla toimijoilla voi olla intressi olla nostamatta näitä esiin”, Hanén kuvailee. Esimerkkinä ristiriitaisista intresseistä on muun muassa yksinyrittäjien kollektiivinen neuvotteluoikeus, jota ay-liike on kyllä edistänyt, yrittäjäjärjestö ei.
”Eri intressit eivät ole ongelma, vaan kertoo moninaisuudesta. Pääasia on, että tämän massan yli ei enää kävellä”, tiivistää puheenjohtaja uuden järjestön asemaa.
