Tiedotteet ja MYRY mediassa
TIEDOTE 25.8.
KOLMASOSA YKSIN- JA MIKROYRITTÄJISTÄ TEKEE TÖITÄ, VAIKKA OLISI SAIRAANA
ILMARINEN ja MYRY kartoittivat kyselytutkimuksella yksin- ja mikroyrittäjien työkykyä. Kyselyn tavoitteena oli selvittää, miten yksin- ja mikroyrittäjät voivat nyt ja miten he arvioivat työhyvinvointinsa ja työkykynsä kehittyvän lähivuosina.
Kysely lähetettiin Ilmarisen yrittäjäasiakkaille ja Mikro- ja yksinyrittäjän ry:n (MYRY:n) jäsenille. Saimme kyselyyn paljon vastauksia - yhteensä 3 931, mistä lämmin kiitos kaikille vastaajille!
Vastaajista 85 % oli yksinyrittäjiä ja 12 % työntekijöitä työllistäviä mikroyrittäjiä.
Yrittäjyys antaa paljon, mutta kolmannes kokee työkykynsä alentuneeksi:
Yrittäjille tärkeintä hyvinvoinnin kannalta on työn itsenäisyys ja mahdollisuus vaikuttaa työn tekemiseen. Lisäksi keskeiseksi nousi yrittäjyydessä menestyminen ja sen tuoma toimeentulo. Kaksi kolmasosaa vastaajista koki saavansa erittäin vahvasti tai melko paljon intoa, motivaatiota ja merkitystä yrittäjyydestä. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä 10 % koki työkykynsä erinomaiseksi ja 54 % hyväksi.
Alentuneeksi – huonoksi tai kohtalaiseksi – työkykynsä koki kuitenkin yli kolmannes (36 %) yrittäjistä. Kaikkien yrittäjien työkyvyn keskiarvo oli työkykypistemääränä 7,6 asteikolla 0–10. Alentunut työkykypistemäärä 0–7 ennustaa sekä korkeampia sairauspoissaoloja että työkyvyttömyyseläkkeitä (Ahlström et al. 2010). Kolmasosa vastaajista on kokenut uupumusta ja työkykyä haittaavaa väsymystä usein tai viikoittain viimeisen vuoden aikana.
Vastaajista 26 % ei ole varma tai ei usko, että pystyy terveytensä tai jaksamisensa puolesta jatkamaan nykyisessä yrittäjätehtävässään kahden vuoden kuluttua.
Yrittäjät jakoivat avoimesti näkemyksiään työkykyynsä vaikuttavista muutoksista. Eniten nousivat esille ikään, työelämästä pois siirtymiseen ja perheeseen liittyvät teemat, jotka olivat positiivisia, negatiivisia tai neutraaleja. Negatiivisina muutoksina he nostivat terveyteen, työmäärään, stressiin, YEL-maksuihin ja taloudelliseen tilanteeseen liittyviä huolia.
Kolmasosa yksin- ja mikroyrittäjistä tekee töitä, vaikka olisi sairaana.
Joka viides (21 %) yrittäjä on tehnyt tänä vuonna töitä keskimäärin alle 30 tuntia viikossa mutta neljännes (28 %) yli 50 tuntia viikossa.
Kolmasosa yrittäjistä tekee töitä, vaikka olisi melko sairas. Merkittävin syy sairaana töiden tekemiseen on taloudellinen, kun ei ole varaa jäädä kotiin. Jos yrittäjällä olisi jatkossa käytössään yksi päivä kuukaudessa lisää aikaa hyvinvointinsa ja työkykynsä edistämiseen, suurin osa vastaajista käyttäisi ajan lepäämiseen tai liikuntaan.
Työterveyshuollon hankkiminen on yrittäjille vapaaehtoista. Vain 25 % yksin- ja mikroyrittäjistä on hankkinut työterveyshuollon palvelut itselleen. 12 % ei tiedä, miten työterveyshuollon palvelut voi järjestää.
Yksin- ja mikroyrittäjistä 38 % luonnehtii taloudellista tilannettaan epävarmaksi tulevina kolmena vuotena.
Yrittäjistä 39 % arvioi liikevaihtonsa tai laskutuksensa olleen viime vuosina enintään 50 000 euroa vuodessa. 53 % vastaajista tavoittelee liiketoiminnan kasvua. 27 % ei aio kasvattaa liiketoimintaansa tai laskutustaan, koska on tyytyväinen nykytilanteeseen.
Koko tiedote luettavissa täältä:
Tutustu tarkemmin tuloksiin ja raporttiin täältä:
Lisätietoja:
Minna Hakkarainen, vakuutusjohtaja Ilmarinen, p. 050 366 7467
Liisa Hanén, puheenjohtaja Mikro- ja yksinyrittäjien ry, p. 040 328 6700
Kauppalehti 21.6.2023
Siivousyrittäjä on tyytyväinen hallituksen uudistuksiin – ”En usko, että ihmiset tulisivat sairaana töihin”
Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu useita työelämään liittyviä muutoksia.
Orpon hallitus haluaa muun muassa muuttaa ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomaksi ja helpottaa työntekijän irtisanomista. Myös vuoden mittaisen määräaikaisten työsopimusten tekeminen olisi jatkossa mahdollista ilman erityistä perustetta.
Siivousyritys Cleanmarin toimitusjohtaja Mari Laaksonen on kaiken kaikkiaan tyytyväinen hallituksen kirjaamiin uudistuksiin.
”Tällä hetkellä kaivataan suurempia työmarkkinauudistuksia, jotta yrityksiä saadaan oikeasti työllistämään”, Laaksonen sanoo.
Kaksijakoinen asia
Mikro- ja yksinyrittäjien puheenjohtaja Liisa Hanén kertoo yhdistyksen yleisvaikutelman hallitusohjelmasta olevan positiivinen.
”Ohjelmassa on erikseen maininta siitä, että tunnistetaan yrittäjyyden uusia muotoja. On hirveän tärkeää, että yrittäjyyden ja työelämän on huomattu olevan murroksessa ja asia on huomioitu hallitusohjelmassa monella tavalla. Se on tosi positiivinen viesti”, Hanén hehkuttaa.
Hallitusohjelmaan on kirjattu kohta ensimmäisen työntekijän palkkauksen helpottamisesta. Vaikka ohjelmassa ei konkreettisesti ole avattu mitä se tarkoittaa, on Hanén jo pelkästä kirjauksesta tyytyväinen.
Hän kuitenkin myöntää, että kyseessä on kaksipiippuinen asia. Jos ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpotetaan, auttaa se mikro- ja yksinyrittäjiä valtavasti. Toisaalta taas jos helpottaminen tarkoittaa irtisanomisten helpottamista ja määräaikaisuuksien yleistymistä voi työntekijöiden asema heikentyä, Hanén pohtii.
”Otamme iloisena vastaan sen, että ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpotetaan, mutta me suhtaudutaan kriittisesti siihen, että työntekijöiden asemaa huononnettaisiin”.
”Me emme halua tällaista vastakkainasettelua. Se ei saa olla nollasummapeliä, missä ikään kuin toista autetaan, jolloin se on toiselta pois. Sen lisäksi nykyään todella moni on samaan aikaan sekä yrittäjä että palkansaaja tai vaihtoehtoisesti vaihdellen liikkuu työelämässä eri työn tekemisen muotojen välillä”, Hanén sanoo.
Venymistä ja pitkiä päiviä
Suomen Kuvalehti 4.5.2023. Teksti Markus Ånes. Kuva Marjo Tynkkynen.
Joogaohjaaja Liisa Hanén johtaa mikro- ja yksinyrittäjiä.
"...Mutta mikä Myry on?
Hanén itse ei miellä sitä perinteiseksi työmarkkinajärjestöksi.
”Työmarkkinoilla on perinteisesti ajateltu palkansaajia ja työnantajia, mutta se ei ole tämän päivän koko kuva. Laajassa mielessä Myry on ehdottomasti myös työmarkkinajärjestö, vaikka ensisijaisesti se on yrittäjäjärjestö.”
Mikroyrittäjät kokosivat voimansa – Suomen Yrittäjät tuotti pettymyksen
Verde / Talous / 26.4.23
”Ymmärrys yksinyrittäjyydestä on huonolla tolalla. YEL-uudistus toi esille, ettei yrittäjiä ja palkansaajia kohdella yhdenvertaisesti sosiaaliturvan osalta.”
Moni kevytyrittäjä siirtyy myöhemmin toiminimiyrittäjäksi. Liisa Hanén näkee, että yrittäjyyden suuri murros ei ole vielä läpäissyt yhteiskunnallista keskustelua. Yksinyrittäjien ja kevytyrittäjien määrä on kasvussa, mutta keskustelussa suuri ryhmä on varjossa.
”Se on kuin rinnakkaistodellisuus. Kaikki puhuvat työnantajayrityksistä ja pienituloisista palkansaajista. Kukaan ei puhu pienituloisista yrittäjistä”, Hanén kuvailee.
Paitsi että nyt puhuu. YEL-adressin ja -muutoksen jälkimainingeissa suuri yhteydenottoryöppy sai Liisa Hanénin perustamaan Mikro- ja yksinyrittäjät ry Myryn. Tarkoitus on vahvistaa pienten yrittäjien asemaa ja tehdä varjoon jäänyt yrittäjäjoukko näkyväksi.
Syyskuussa perustetun järjestön jäsenkunta on jo tuhatpäinen.
Järjestön puheenjohtaja näkee, että yrittäjäkentällä on paljon asioita, joita on tärkeä ajaa yhdessä Suomen Yrittäjien ja muiden yrittäjäjärjestöjen kanssa. Eri näkökulmiakin kuitenkin on.
”Muuttuneessa maailmassa on tärkeää, että on järjestö, joka tuo erityisesti pienten toimijoiden näkökulman esiin. Isommilla toimijoilla voi olla intressi olla nostamatta näitä esiin”, Hanén kuvailee. Esimerkkinä ristiriitaisista intresseistä on muun muassa yksinyrittäjien kollektiivinen neuvotteluoikeus, jota ay-liike on kyllä edistänyt, yrittäjäjärjestö ei.
”Eri intressit eivät ole ongelma, vaan kertoo moninaisuudesta. Pääasia on, että tämän massan yli ei enää kävellä”, tiivistää puheenjohtaja uuden järjestön asemaa.
(Kaleva / Keskipohjanmaa / Kainuun Sanomat / Lapin Kansa / Länsi-Suomi 13.2.23)
"Parhaillaan Suomessa on menossa yrittäjyyden murros. Näin sanoo Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n puheenjohtaja Liisa Hanén."
(Maaseudun tulevaisuus, 8.12.22)
Mihin tarvitaan uutta yrittäjäjärjestöä? Haastattelussa Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n puheenjohtaja Liisa Hanén.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/beba70c7-dfa0-4d31-abb9-8e7bd40fcf82
Tiedote 29.11. klo 15:00
Mikro- ja yksinyrittäjien ääni kuuluu hallituksen YEL-lakimuutosesityksen sovussa
Mikro- ja yksinyrittäjät ry pitää sopua YEL-lakimuutosesityksestä välivoittona ja kohtuullisena kompromissina. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö julkaistiin tänään tiistaina 29.11. klo 13:00.
Välitavoite on saavutettu: yrittäjän eläkelain muutostarve tunnustetaan
Valiokunta korostaa mietinnössään, että yrittäjän koko eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmä tarvitsee jatkokehittämistä. Valiokunta on kuullut laajasti asiantuntijoita ja tiedostaa yrittäjän eläkelain ja laajemman sosiaaliturvan uudistamistarpeet. Sen takia valiokunta on jättänyt mietintöönsä loppulausuman: Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää yrittäjän eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmän laajemmat muutostarpeet.
“Työmme on saavuttanut huiman tuloksen ja pienten yrittäjien ääni on kuultu. Adressillamme ja meillä yrittäjillä on ollut merkitystä. Useita meille tärkeitä näkökulmia otetaan nyt paljon paremmin huomioon tässä lopullisessa esityksessä” sanoo Liisa Hanén, Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n puheenjohtaja.
Pienille yrittäjille ansaittu torjuntavoitto korotuksista
Työtulon korotus on puolitettu. Korotus on nyt enintään 4000 euroa vuodessa eli korkeintaan 80 euroa kuukaudessa lisää pienimpään työtuloon. Tämä on selvä myönnytys alkuperäiseen esitykseen verrattuna, ja ottaa huomioon myös nykyisen tiukan ja epävarman taloustilanteen.
Myös kompromisseja vaadittiin
Esityksessä korostetaan nyt ensisijaisesti kokonaisarviota. Mediaanipalkkaan vertailu jää yhä esitykseen, koska sitä ei voida poistaa niin kauan kuin vanhassa YEL-laissa on ylipäätään työtulon käsite, mutta eläkelaitosten tulee ensisijaisesti katsoa yrittäjän kokonaisarviota tilanteestaan. Esityksessä mainitaan aivan erityisesti aloittavat yrittäjät sekä lisäksi pienet yrittäjät ja yksinyrittäjät, ja että näiden yrittäjien ansainta voi olla alle palkansaajan mediaaniansainnan.
Selventää huomattavasti tilannetta eläkelaitosten kanssa
Hanén on tyytyväinen, että nyt saatu sopu parantaa syksyn aikana sekavaksi muuttunutta tilannetta yrittäjien ja eläkelaitosten kesken. Sovintoesitys auttaa eläkelaitoksia saamaan paljon selkeämmät raamit työtulon määritykselle ja myös yrittäjä tietää paremmin, millä perusteella arvioita tehdään. Yrittäjä voi nyt myös tarvittaessa valittaa eläkelaitoksen päätöksestä, kun perusteet ovat selkeät ja kokonaisarviota korostetaan ensisijaisesti.
Siirtymäaikaa on pidennetty
Työtuloa voidaan nostaa 4000 euroa ensimmäisessä tarkistuksessa ja samaten kolmen vuoden päästä korkeintaan 4000 euroa. Eli nyt 80 euroa kuukaudessa ja kolmen vuoden päästä sama 80 euroa kuukaudessa. Tämä antaa yrittäjille aikaa sopeutua muutoksen, ja toiveita myös siitä, että koko YEL-järjestelmä saadaan uudistettua ennen kuin siirtymäaika on käytetty loppuun.
Nyt eteenpäin
“Tästä pääsemme eteenpäin ja toivottavasti muutamassa vuodessa kohti kokonaan uutta YEL-järjestelmää. Olemme todella tyytyväisiä valiokunnan työskentelyyn tässä loppuvaiheessa ja siihen, että meidän, yksin- ja mikroyrittäjien, sekä eri järjestöjen ja asiantuntijatahojen kuulemisia toteutettiin useita hyvin tiukalla ja vaativalla aikataululla. Mietinnön eteen on tehty paljon töitä. Tämä on hyvä välivaihe. Arvokkaana pidämme myös sitä, että yrittäjien eläkeasiaan saatiin samalla aikaan julkinen ja laajempi huomio ja voimme nyt alkaa käydä avointa keskustelua koko eläkejärjestelmän muutostarpeesta, kuten rahastoinnista ja työtulon käsitteen poistamisesta” toteaa Liisa Hanén.
Tiedote 21.11.22 klo 08:00
Suuri YEL-adressi johti uuden yrittäjäjärjestön perustamiseen
67 000 allekirjoitusta vain kuudessa viikossa heinä-elokuussa kerännyt hallituksen YEL-lakimuutosesitystä vastustava adressi johti pienten yrittäjien järjestäytymiseen.
Suomesta on toistaiseksi puuttunut vahva ja selkeästi vain mikro- ja yksinyrittäjien edunvalvontaa harjoittava yrittäjäjärjestö. YEL-lakimuutosesitys herätti pienet yrittäjät huomaamaan, että yhteiskunnallinen keskustelu sekä poliittinen päätöksenteko ei ole pysynyt suuren ja koko 2000-luvun jatkuneen yrittäjyyden murroksen perässä.
Monet yhteiskunnan rakenteet, ja aivan erityisesti sosiaaliturvajärjestelmä, eivät tunnista mikro- ja yksinyrittäjyyden monimuotoisuutta. Yrittäjien eläkelaki on vanhentunut. Yrittäjien vertaaminen palkansaajiin niin tulojen kuin työnkuvan suhteen on osa perinteistä vastakkainasettelua, jossa on kaikuja enemmän teollistumisen alkuajoilta, kuin ratkaisuja digitalisaation ja globalisaation tuomiin yrittäjyyden haasteisiin. YEL-järjestelmä on esimerkki siitä, miten vanhentunut laki ja järjestelmä on erityisesti pienituloisten yrittäjien yrittämisen ja kasvun esteenä, eikä tukena, kuten sosiaalivakuutuksen kuuluisi olla.
Jo 93% Suomen yrityksistä on mikro- tai yksinyrityksiä. Etenkin yksinyrittäjien määrä on ollut tuntuvassa kasvussa koko 2000-luvun. Vuonna 2021 Suomessa oli jo 198 000 yksinyrittäjää ja yksinyrittäjien osuus työllisyydestä oli 13,4% Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan.
”Uudelle järjestölle oli tilausta”, toteaa adressin laatija Liisa Hanén, joka on aloittanut uuden Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n (MYRY) puheenjohtajana. ”Ensimmäisenä tavoitteenamme on olla mukana uusimassa yrittäjien eläkejärjestelmää nykypäivään”. MYRY vaatii, että yrittäjien eläkemaksut on rahastoitava ja YEL-järjestelmän tulee perustua yrittäjän todelliseen ansaintatasoon. Valtion rahoittama alijäämä pitää saada vähitellen pois eläkevarojen rahastoinnin avulla, kuten on tehty palkansaajien kohdalla. Yrittäjän sosiaaliturvaa pitää uudistaa ja huomioida ihmisten liikkuminen erilaisten yrittäjyyden ja palkkatyön muotojen välillä. MYRY uskoo, että hyviä ratkaisuja löytyy.
Mikro- ja yksinyrittäjät ry haluaa nostaa yhteiskunnallisen keskustelun uudelle tasolle, jossa tunnistetaan mikroyrittäjyyden monimuotoisuus ja poistetaan yrittämisen esteitä konkreettisesti
Yhteiskunnan rakenteita kuten sosiaaliturvaa, työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän rakenteita, verotusta sekä erilaisia rahoitus- ja tukimuotoja pitää uudistaa ja eriarvoisuutta palkansaajien ja eri yritysmuotojen välillä poistaa.
”Yrittäjyyden murros tapahtui jo. Olemme nukkumassa pommiin. Meidän pitää herätä keskustelemaan uusien yrittäjyyden muotojen mahdollisuuksista, eikä jatkuvasti riidellä vanhoista vastakkainasetteluista” sanoo Hanén ja viittaa vanhanaikaisiin asenteisiin palkansaajien ja yrittäjien välillä. ”Perinteinen kolmikanta on jättänyt mikro- ja yksinyrittäjät liian pitkään päätöksenteon ulkopuolelle ja vältellyt uudistavaa keskustelua. Pienten yrittäjien pitää olla mukana meitä koskevassa päätöksenteossa”. Hanén painottaa.
Järjestön tavoitteena on tehdä aktiivista vaikuttamistyötä ja tuoda mikro- ja yksinyrittäjien ääntä kuuluviin. Tämän lisäksi yhdistys tulee järjestämään yhteiskunnallisia keskustelufoorumeja, jäsentilaisuuksia ja tapahtumia.
Yksin- ja mikroyrittäjät ry on rekisteröity kaupparekisteriin 30.09.22 ja sille on valittu yrittäjistä koostuva hallitus. Jäsenmaksu on pieni, 35 eur/vuosi, jotta kaikki mikro- ja yksinyrittäjät pääsevät halutessaan mukaan MYRYn toimintaan.
Yhteystiedot ja lisätietoja
Liisa Hanén
040 328 6700
Puheenjohtaja
Mikro- ja yksinyrittäjät ry
