YEL-tarkistukset ovat käynnissä. Älä hätäile!

YEL-neuvontaa saat: 040 328 6700 (jäsenille pääsääntöisesti, mutta alustavaa neuvontaa aivan kaikille)

Hengitä syvään, ja lue nämä Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n selko-ohjeet rauhassa. (Päivitetty 12.1.2024)

Saitko kirjeen tai yhteydenoton eläkelaitokseltasi koskien työtulosi päivitystä? ÄLÄ HÄTÄILE! 

Vuoden 2024 alusta aletaan tarkistaa työtuloja, jotka ovat noin 14 000 ja siitä ylöspäin. 

Jos olet ns. ”alivakuuttava” yrittäjä, joka maksaa pientä YEL-maksua, on syytä valmistautua 4000 eur korotukseen. Lain siirtymäsääntö suojelee yrittäjää, ja eläkelaitos voi nyt korottaa YEL-vuosityötuloa korkeintaan tuon 4 000 eur, ellei yrittäjä hyväksy itse isompaa korotusta. Tämä tarkoittaa noin 85 eur korotusta kuukausimaksuun.

Eläkeyhtiöltä tulevan ehdotuksen pohjalla näkyy laskennallinen ja yrittäjän ns. "oikea" työtulo, joka on yleensä paljon korkeampi. Tähän kannattaa kiinnittää huomiota.

Kolmen vuoden kuluttua, kun tarkistukset jälleen tehdään, voi korotus olla saman max 4000 eur. Sen jälkeen lain siirtymäaika loppuu, ja kuuden vuoden kuluttua voi edessä olla korkeat korotukset. Siksi on tärkeää tiedostaa, mikä on eläkeyhtiön arvioima laskennallinen työtulo, koska tämä on teoriassa se taso, mitä yrittäjän pitäisi lain mukaan maksaa. Jos se on kohtuuton tai väärin laskettu, kannattaa ehdottomasti protestoida.

1. ODOTA eläkelaitoksen yhteydenottoa. Eläkelaitoksen tulee perustella sinulle selkeästi, JOS työtulosi ja YEL-maksusi nousee ja mukana on laskelma, josta näet myös laskennan pohjana olevan "oikean" työtulon. 

2. MITEN ELÄKELAITOKSEN ARVIOIMA TYÖTULO ON LASKETTU?

Käytännössä arviointi tapahtuu Eläketurvakeskuksen tekemällä työtulolaskurilla, jota jokainen eläkelaitos käyttää työtuloja arvioidessaan. Laskuri ottaa huomioon yrittäjän ilmoittamaa omaa alaa vastaavan palkansaajan mediaanipalkan, ja suhteuttaa tätä yrittäjän liikevaihtoon. Jos liikevaihto on pieni, työtuloa arvioidaan alaspäin, jos liikevaihto on iso, työtuloa arvioidaan ylöspäin. Laskuri ei ota muuta huomioon, se on automaattinen. Se perustuu ajatukseen, että lain mukaan yrittäjän työtulon pitää vastata sitä palkkaa, jonka yrittäjä maksaisi samaa työtä tekevälle palkansaajalle (esim. sijaiselleen).

Lisäksi laskurissa on liukumavaraa noin 30%, joten yrittäjä voi itse joko laskea työtuloa hiukan alaspäin, tai toki myöskin nostaa halutessaan.

Huom. oli laskurin ja eläkelaitoksen arvioima työtulo nyt mitä tahansa, se ei voi nousta kerralla enempää kuin 4000 eur, ellei yrittäjä itse hyväksy muuta. 

On kuitenkin tärkeää huomioida, mikä pohjalla oleva työtulo eläkelaitoksen mielestä on, ja tarvittaessa vaatia tätä pienemmäksi, koska tämä voi tulla vastaan kun siirtymäaika päättyy.

3. MITÄ HARKINNANVARAISUUS TARKOITTAA?

Automaattisesti arvioitujen liikevaihdon sekä mediaanipalkan lisäksi laki antaa yrittäjälle mahdollisuuden perustella työpanosta. Jos eläkelaitoksen arvioima työtulo ei ole yrittäjän mielestä oikein, yrittäjä saa vaatia kokonaisarviota ja ilmoittaa oman näkemyksensä työpanoksensa arvosta. Tässä todistustaakka on yrittäjällä, joten yrittäjän tulee esittää sellaisia loogisia selvityksiä, jotka eläkelaitos voi hyväksyä, kuten todistus siitä, että yritystoiminta on selvästi osa-aikaista (laskutettavaa työtä alle 30h/vko), liiketoiminta on muuttunut vähäiseksi ja todisteet kirjanpidosta selvästi laskeneesta liikevaihdosta, tai että laskurissa oleva toimiala ja ammatti on väärä. Monilla on vanhentunut toimiala tiedoissaan, joka pitäisi päivittää.

Eläkelaitoksen tulee arvioida kaikki tieto, mitä yrittäjä toimittaa, ja harkita sen perusteella matalampaa työtuloa, tämä on eläkelaitoksen velvollisuus.

Miksi tarkistaa työtulo, jos se kerran voi nousta vain 4000 eur ja hyväksyn tämän?

Vaikka vuosityötulo ei voi nousta maksukaton vuoksi enempää kuin 4000 eur, ja kuukausimaksu enempää kuin noin 85€/kk, on tärkeää olla selvillä siitä, mitä eläkelaitos ehdottaa laskennalliseksi vuosityötuloksi ja sen laskemisessa käytetyt luvut, jotta tietää, kuinka paljon työtulo olisi, jos maksukattoa ja siirtymäaikaa ei olisi. Siirtymäajan jälkeen yrittäjän työtulo nousee tälle tasolle.

On tärkeää protestoida, pyytää kokonaisarviota ja ilmoittaa lisätietoja, mikäli laskennallinen työtulo on liian korkea tai väärin laskettu. Vain protestoimalla voimme kertoa, että järjestelmä ei toimi. 

ONGELMA EI POISTU ITSEKSEEN: jos vain hyväksyy 4000 euron korotuksen, on edessä kolmen vuoden kuluttua toinen korotus ja kuuden vuoden kuluttua pohjalla oleva laskennallinen työtulo. On siis syytä kertoa eläkeyhtiölle lisätietoja, jos pohjalla oleva työtulo on väärin arvioitu.

HUOM TÄRKEÄÄ! Jos toimitat lisätietoa eläkeyhtiöllesi (esim osa-aikaisuudesta, tai muuttuneesta toimialasta), jotta saat laskennallisen ja pohjalla olevan työtulosi pienemmäksi, ole tarkkana, etteivät he nosta samalla työtuloasi tälle tasolle, ja että hyväksyt nyt VAIN ja ainoastaan tuon 4000 euron korotuksen. 

Yel-maksuni nousee liikaa suhteessa siihen, paljonko ansaitsen, mitä teen?

Jos maksukatosta huolimatta kuukausimaksun korotus on liian suuri, yrittäjän tulee perustella, miksi korotus olisi vähemmän kuin 4000 eur.

Perusteeksi EI käy että yrittäjällä ei ole varaa maksaa YELiä tai että se koetaan liian korkeaksi todelliseen ansaintaan nähden. Todellisella ansainnalla ei valitettavasti ole nykylain silmissä merkitystä, vaan yrittäjää verrataan saman alan palkansaajaan ja lisäksi katsotaan yrittäjän liikevaihtoa.

Harkinnanvaraisuus kuitenkin tarkoittaa, että eläkelaitoksen pitää tutkia kaikki tieto, mitä yrittäjä toimittaa arvioitavaksi. Jos esimerkiksi toimiala on väärä ja työtulo on sen takia liian korkea, tai yrittäjä on osa-aikainen -nämä ovat hyviä perusteluja. 

4. KOLME TÄRKEINTÄ ASIAA, KUN HALUAT PERUSTELLA TYÖTULOSI PIENEMMÄKSI:

A. Tarkista, onko toimialasi oikein. 

Sinua verrataan saman alan mediaanipalkansaajaan, joten on väliä, mikä on toimialasi. Konsultti saa paljon korkeamman työtulon kuin liikunnanohjaaja. Jos toimialasi on väärin, muuta se YTJ:n yritysrekisterissä www.ytj.fi

B. Tarkista, onko liikevaihtosi oikein.

Tiedoistasi katsotaan kolmen viimeisimmän vuoden liikevaihto ja lasketaan niiden keskiarvo. Jos liikevaihtosi on laskusuuntainen, eikä keskiarvo pidä paikkaansa, sinun tulee tehdä tästä selvitys. Liikevaihtotiedot tulevat suoraan verottajalta, ja niissä voi olla mukana myös sellaisten yritysten liikevaihtoja, joissa et ole aktiivisesti mukana. Joissain tapauksissa jopa hallituspaikka jonkun yhtiön hallituksessa on aiheuttanut sen, että tämän yrityksen liikevaihto on mukana yrittäjän laskelmassa. Tällä hetkellä eläkeyhtiö saa vain könttäsummana kaikki liikevaihtotiedot verottajalta: yrittäjän pitää tehdä selvitys, jos mukana on sellaisten yritysten liikevaihtoja, joita ei pidä laskea mukaan.

C. Perustele pieni työpanos.

Sinua verrataan lähtökohtaisesti kokopäiväiseen palkansaajaan ja tämän saamaan vuosipalkkaan. Tämä on sinun vuosityötulosi. Sinun tulee perustella vähempi työpanos, esim. osa-aikainen ja selvästi alle 30h/vkossa, jotta sinua ei vertailla kokopäiväiseen palkansaajaan.

5. TARKISTUKSIA EI TEHDÄ SAMAAN AIKAAN KAIKILLE. 

ÄLÄ HÄTÄILE. Maksusi ei nouse sinun tietämättäsi. Ja jos se nousee ilman, että olet saanut sähköpostia tai kirjettä asiasta, voit reklamoida.

Tarkkaile tilannetta ja käy välillä katsomassa oman eläkelaitoksesi sivuilta omat tietosi.

6. INDEKSIKOROTUKSET VUODEN VAIHTEESSA

Tammikuun alusta kaikkien YEL-maksut nousevat hieman. Miksi? Koska työeläkeindeksi nousee kaikilta palkkakertoimen mukaan, oli sitten yrittäjä tai palkansaaja. Eläkkeet nousevat tammikuussa 2024 noin 5,7% ja palkkakerroin on 1,637. Työeläkeindeksin ja palkkakertoimen avulla varmistetaan, että eläkkeen määrä on kohtuullinen ja maksussa olevan eläkkeen ostovoima säilyy. Maksussa olevien eläkkeiden määrä tarkistetaan joka vuosi työeläkeindeksillä tammikuun alussa. Viime ja tänä vuonna korotus on inflaation takia ollut aikaisempaa suurempi. 

Mitä tämä tarkoittaa? Korotuksia maksuihin. Kun vuonna 2023 YEL-minimityötulon raja on ollut 8575,45€ niin vuonna 2024 se on 9010,28€. Minimaksu on siis (ilman työtulon muuta korotusta) 182€ / kk. Samassa suhteessa nousevat muutkin YEL-maksut. Joten ei kannata yllättyä, kun maksut vuoden alusta nousevat, se ei vielä tarkoita, että sinulle olisi tehty työtulon varsinainen tarkistus, siitä tulee erillinen ehdotus.

7. OLEN MAKSANUT MINIMI-YELIÄ, MITEN SEN NYT KÄY? 

Jos työtuloasi ei ole korotettu tarkistuksissa, on kuukausimaksusi vuoden 2024 alusta 182 eur/kk, indeksikorotuksen kanssa. (Vuosityötulosi on 9010,28€)

Jos työtuloasi on korotettu 4000 eur ensimmäisessä tarkistuksessa, on uusi kuukausimaksusi noin 265€/kk. (Vuosityötulosi on 13 010,28€)

8. ENTÄ KOLMEN VUODEN KULUTTUA? 

Kolmen vuoden kuluttua, kun työtulot tarkistetaan jälleen uudelleen, voi YEL-työtulo nousta taas vain saman 4000€. Joten yrittäjä voi kolmen vuoden kuluttua saada taas korkeintaan 85€/kk lisää korotusta kuukausimaksuun, ellei itse halua enempää.

9. VALITA! Jos eläkelaitoksen esittämä korotus, muutos tai pohjalla oleva työtulo on yrittäjän mielestä liian korkea, yrittäjällä on vähintään kaksi viikkoa aikaa (usein 30 päivää) eläkelaitoksen ehdottaman muutoksen jälkeen valittaa heille päätöksestä. Yrittäjän tulee vedota laissa mainittuun KOKONAISARVIOON yrittäjän tilanteesta ja toimittaa eläkelaitokselle lisätietoa, ja pyytää arvioimaan työtuloa uudelleen. Kokonaisarvio on tärkeä asia. Se tarkoittaa, ettei yrittäjää voida kaavamaisesti verrata vain mediaanipalkkoihin tai katsoa vain liikevaihtoa, vaan eläkelaitoksen pitää tutkia yrittäjän toimittama tieto ja noudattaa harkinnanvaraisuutta, mutta yrittäjän pitää pyytää tätä.

10. ÄLÄ JÄÄDY! Eläkelaitokset ovat halukkaita neuvottelemaan ja usein ihan ymmärtäväisiä. Jos et pysty, jaksa tai ehdi tehdä kirjallista valitusta työtulostasi, soita eläkelaitokselle tai ota yhteyttä meihin. On tärkeää reagoida annetussa ajassa, kun ehdotus tulee. Jos et saa hyvää palvelua, voit myös vaihtaa eläkelaitosta. Yrittäjällä on oikeus tulla kuulluksi.

11. MYRY AUTTAA. Jos et ymmärrä saamaasi ehdotusta, tai olet uupunut tai hämilläsi, etkä jaksa selvitellä asiaa eläkelaitoksen kanssa, tai oman kirjanpitäjäsi kanssa, tai et koe tulleesi kuulluksi kenenkään taholta, SOITA MEILLE tai LAITA SÄHKÖPOSTIA. Me autamme ja meidän kauttamme yhteistyökumppanimme Suomen Yrittäjäturva voi auttaa sinua myös arvioimaan tilannettasi. Se ei maksa sinulle mitään jos olet jäsenemme. Ota yhteyttä mieluummin pian, kuin viime hetkellä.

Mikä YELissä mättää?

  1. YELiä ei ole rahastoitu. Se on kroonisesti alijäämäinen, eikä alijäämää pystytä korjaamaan maksuja korottamalla eikä valtio voi ikuisesti maksaa vajetta. Vain rahastointi voi pelastaa järjestelmän pitkällä aikavälillä.
  2. Työtulon käsite on vanhentunut, erittäin epäselvä ja kohtelee yrittäjiä eriarvoisesti keskenään. Vanha vertailu täysipäiväisiin palkansaajiin ei toimi enää nykyajan Suomessa, jossa on suuri määrä erilaista yksin- ja mikroyrittäjyyttä, kevytyrittäjyyttä, freelancereita ja jossa liikutaan palkkatyön ja yrittäjyyden välillä ja välimaastossa. Yrittäjyys on muuttunut reilussa 50 vuodessa. Työtulo on fiktiivinen arvio siitä, paljonko samaa työtä tekevä palkansaaja saisi palkkaa, jos tekisi työt yrittäjän puolesta. Tämä käsite ei ole nykypäivää vaan asettaa kymmenet tuhannet yrittäjät maksamaan eläkemaksuja ansainnasta, jota eivät oikeasti saa. Eikä yrittäjän ja palkansaajan työtä voi mitata samoilla kriteereillä.
  3. YEL-maksut ovat kohtuuttoman suuria yksin- ja mikroyrittäjien todelliseen ansaintaan nähden, johtuen työtulon käsitteestä, eivätkä maksut takaa edes minimi-eläkettä tai kohtuullista sosiaaliturvaa. Pienituloiset yrittäjät ovat aina takuueläkkeen alla, elleivät ole palkkatöistä onnistuneet kerryttämään eläkettä pohjalle. Liian suuret maksut tekevät yrittämisen ja yritystoiminnan kasvun mahdottomaksi.

Millä YEL korjataan?

  1. Rahastoidaan, kuten TyEL. Eläkevarat pitää saada tuottamaan. Tämä ei ole nopea ratkaisu mutta pitkällä aikavälillä tuotot takaavat järjestelmän kestävyyden eikä systeemi perustu enää vain maksukorotuksiin ja valtion tukeen. On ajateltava seuraavaa yrittäjäsukupolvea. Rahastointiin on useita ratkaisumalleja, valtion EI tarvitse maksaa kaikkea.
  2. Työtulon käsite on hylättävä. Eläkkeen tulee kertyä todellisen ansainnan mukaan, eikä kuvitteellisen vertailun mukaan palkansaajan työnkuvaan, palkkaan ja työaikaan. Myös sosiaaliturvan tulee määräytyä yrittäjän todellisen tulotason mukaan, jotta se on oikeudenmukainen.
  3. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta tulee lisätä sisällyttämällä YEL-maksuihin pientä progressiota yrittäjän ansainnan mukaan, jotta pienituloisemmat eivät joudu maksamaan kohtuutonta osaa ansainnastaan. 24-25% on liian paljon pienituloisille yksin- ja mikroyrittäjille.
  4. Lisää vapautta järjestelmään pakollisen minimimaksun päälle. Eläke- ja sosiaaliturvan kivijalka pitää säilyttää sekä kollektiivinen sosiaalivakuutus, joka on hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Mutta yrittäjällä pitää olla mahdollisuus myös parantaa omaa henkilökohtaista eläkettään ja sosiaaliturvaansa pakollisen minimin päälle, koska järjestelmän oma tuotto on olematon.  

YEL-lakimuutoksesta on syntynyt sopu 29.11.2022 ja Eduskunnan täysistunto on käsitellyt asian pe 2.12.2022

Valiokunnan mietintö on valmistunut. Mikä muuttuu?

Yel-vakuutusmaksua maksetaan työtulon mukaan. Lain mukaan työtulon tulee vastata sitä palkkaa, jonka yrittäjä maksaisi samaa työtä tekevälle palkansaajalle.

Alkuperäisessä lakimuutosesityksessä vertailu olisi tehty ensisijaisesti mediaanipalkkaan vertailemalla ja toissijaisesti liikevaihtoon. Maksukorotukset olisivat voineet olla parisataa euroa kuukaudessa ensimmäisessä tarkistuksessa, ja toisessa tarkistuksessa ei olisi ollut kattoa ollenkaan.

Mikä nyt muuttuu?

1. Nyt valiokunnan vahvistaman mietinnön mukaan työtulo vahvistetaan kokonaisarvion perusteella, ei vain kaavamaisesti mediaanipalkkaan vertailemalla:

• Yrittäjän kokonaistilanne pitää ottaa huomioon. Esim. osa-aikaisuus, kasvuyrittäjyys, aloittava yrittäjä jne. Lisäksi teoriassa maksukyky (esim. kausiluonteisuus, hyvin pieni liiketoiminta yms), mutta ei yrittäjän todellinen ansainta.

• Edelleen verrataan myös saman alan kokopäiväiseen palkansaajaan ja mediaanipalkkaan, tämä ei poistu, koska ne ovat osa kokonaislakia, jota ei nyt oltu uusimassa.

• Edelleen verrataan yrittäjän liikevaihtoa myös saman alan muiden yritysten liikevaihtoon

• Lisäksi otetaan huomioon muita, yrittäjän työpanokseen vaikuttavia tekijöitä, kuten yrityksen koko, yrittämisen laajuus, tehdyt tunnit jne. Nämä ovat osa sitä kokonaisarviota.

• Käytännössä pohjalla käytetään Eläketurvakeskuksen työtulolaskuria, jossa pohjalla ovat mediaanipalkat sekä liikevaihto, mutta myös +/-30% joustoa

-->Tätä tarjotaan ensimmäiseksi. Jos se kelpaa yrittäjälle, siis laskurin antama työtulo ja sen haarukka, yrittäjä voi hyväksyä tämän saman tien.

2. Aloittavat yrittäjät saavat erikoiskohtelua

• Esityksessä on erikseen mainittu, että aloittavilla yrittäjillä voi ansainta olla niin pientä, ettei heitä voi verrata saman alan palkansaajiin alkuvaiheessa. Heidän kohdallaan pitää ensisijaisesti katsoa kokonaisarviota.

• Edelleen jää aloittavan yrittäjän alennusta 22% neljän vuoden ajan

3. Maksukorotus rajoitetaan max 80€/kk

• Työtulo nousee max 4000€. Jos yrittäjä alivakuuttaa nyt, ja saa eläkelaitokselta uuden työtuloehdotuksen, voi maksu nousta korkeintaan 80€/kk.

• Jos maksaa minimityötulon 8575,45€ mukaan (vuonna 2023), nousee työtulo tasolle 12 575,45€. Eli käytännössä kk-maksu 172€/kk nousee 252€/kk

• Kolmen vuoden kuluttua, kun tarkistus tehdään uudelleen, voi maksu jälleen nousta max 80€/kk.

• Yrittäjän ei tarvitse hyväksyä eläkelaitoksen ehdotusta, vaan hän voi valittaa päätöksestä ja vedota kokonaisarvioon. Esim. että on osa-aikainen ja tekee hyvin vähän tunteja, tai että omaa alaa ei voi verrata suoraan ehdotettuun palkansaajan mediaaniin yms.

Viime kädessä yrittäjä saa valittaa Työeläkelakipalveluun asti (TELP). Valittaa kannattaa, jos kokee päätöksen vääräksi. Maksut eivät nouse sillä välin, kun valitus on kesken. Mutta pitää olla valmis perustelemaan ja todistelemaan.

4. Valiokunnan mietinnön loppulausuma on tärkeä ja luo uskoa koko YEL-järjestelmän kokonaisuudistukseen:

"Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää yrittäjän eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmän laajemmat muutostarpeet ja että järjestelmän kehittämistä jatketaan."

Mikro- ja yksinyrittäjät ry vaatii, että:

• Työtulon käsitteestä pitää päästä pois, todellinen ansainta on oikeudenmukaisempi, lisäksi progressiota

• Lisää vapautta yrittäjälle määrätä omista maksuistaan

• Yrittäjien eläkevarat on rahastoitava

• Maksetuista eläke- ja sosiaaliturvamaksuista pitää kertyä kohtuullinen eläke ja sosiaaliturva.


Tässä on linkki Eduskunnan täysistunnon käsittelypöytäkirjaan:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+16.aspx?fbclid=IwAR2lYaTHPYnDxNe42frG1sCJeok7W2QMYydh_GgYJDBQtpSTj5GUbIFZdfY


Tilannepäivitys 17.11.2022

Tilanne on edelleen jumissa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on jälleen tällä viikolla keskustellut YEL-muutosesityksestä. Emme tiedä mitä siellä keskustellaan, koska se ei ole julkista tietoa, mutta viime viikkojen aikana on edelleen muutamilta tahoilta pyydetty lisälausuntoja ja selvityksiä, muun muassa Sosiaali- ja terveysministeriöltä.

Kuten mediasta tiedetään, hallitus on ollut aika eripurainen monien asioiden ja lakien kanssa viime viikkoina. Voi tehdä tiukkaa, että lakimuutosesitys ehdittäisiin antaa eduskunnan käsittelyyn vielä ennen joulua. On se kuitenkin mahdollista. Riippuu paljonko painetta siihen on. Paine voi olla kovakin, kun monista laeista on riidelty niin paljon, että kompromisseja tehdään paljon, se on varmaa. Oppositiopuolueet ja Keskusta sekä Vihreät ovat olleet hyvin kriittisiä esitystä kohtaan, mutta varmasti väsymys painaa sielläkin ja asiat halutaan pois päiväjärjestyksestä.

On hyvä tiedostaa, että vaikka YEL-esitys ei menisi eduskunnalle nyt vielä ennen joulua, se ei tarkoita, etteikö sitä vielä ehdittäisi sinne laittaa tammi-maaliskuussa. Eduskunta ehtii käsitellä vielä paljon lakeja ensi vuoden puolellakin. Uusia esityksiä ei oteta enää sisään, mutta nimenomaan nämä roikkumassa olevat koitetaan käsitellä tämän nykyisen hallituksen aikakaudella vielä. Jokainen päivä joka viivyttää, on hyvä, koska se kertoo, että asiaa todella pohditaan.

Tässä vaiheessa on hyvä myös ajatella positiivisesti: vaikka esitys menisi läpi, olemme saaneet sille niin paljon huomiota ja kritiikkiä aikaiseksi, että paine koko YEL-järjestelmän uusimiseen on suuri. Riippuen seuraavan hallituksen kokoonpanosta, on erittäin hyvät mahdollisuudet saada vaikutettua siihen, että koko YELiä ja samalla myös yrittäjän muuta sosiaaliturvaa aletaan tarkastella uudelleen ja oikeudenmukaisemmin. Yksikään puolue ei voi väittää, etteikö olisi vähintäänkin tietoinen YEL-järjestelmän ongelmista, rahastoinnin tarpeesta ja yrittäjän koko eläke- ja sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta. Esityksen läpimenolla on tässä vaiheessa enemmän merkitystä eräänlaisena välivaiheen ratkaisuna, koska jos edelleen vaikutamme asiassa vahvasti ja sinnikkäästi, on hyvin todennäköistä, että seuraava hallitus alkaa joka tapauksessa uusia YELiä. Välivaihe kestää kuitenkin useamman vuoden, eläke- ja sosiaaliturvaa ei uudisteta yhdessä yössä. Toivomme siis kovasti, että mikäli nykyesitys vielä menee läpi, on siinä rutkasti siirtymäaikaa, kevennystä maksuihin ja porrastusta, joka auttaa yrittäjiä välivaiheen yli. 

Kevään vaaleissa on äärimmäisen tärkeää äänestää kansanedustajia, ketkä ovat vastustaneet nykyistä lakimuutosesitystä sekä ilmoittaneet, että ovat valmiita koko järjestelmän uusimiseen. Muistakaa kysyä tätä omilta suosikkiehdokkailtanne hyvissä ajoin.  Jokaisesta puolueesta löytyy uudistushaluisia kansanedustajia ja ehdokkaita. Vaalikoneisiin kannattaa myös vaatia jo nyt etukäteen kysymystä YEListä ja mitä mieltä edustaja on siitä.


Tilannepäivitys 24.10.2022

Hallituksen YEL-muutosesitys on Eduskunnan valiokuntakäsittelyssä jo seitsemättä viikkoa. Edelleen valiokunta käsittelee toimittamaamme materiaalia yhtenä osana keskustelua. On todella hyvä, että valiokunta keskustelee ja pohtii asiaa perusteellisesti. Edelleenkin oppositiopuolueet sekä hallituspuolueista ainakin Keskusta kritisoivat esitystä. Tulossa olevat vaalit ovat varmasti antaneet puolueille aihetta pohdintaan entistä enemmän ja keskustelu on ollut paikoin todella hyvää.

Lisäksi kireä taloudellinen tilanne inflaation nostaessa hintoja ja epävakaan sähkömarkkinan edessä on asettanut lisähaasteita.  Toivomme, että kaikki puolueet ymmärtävät, ettei näissä olosuhteissa voida liian hätäisesti korottaa mitään maksuja, etenkään pienituloisille yrittäjille.


Tilannepäivitys 7.10.2022

Adressimme ja sen nostattamana syntynyt YEL-keskustelu on saanut pienen erävoiton, kun YEL-muutosesitys jumittaa eduskunnassa nyt viidettä viikkoa.

On hyvä, että Sosiaali- ja terveysvaliokunta on nyt kuullut useita asiantuntijatahoja, yhdistyksiä ja muita yrittäjäpuheenvuoroja pohtiessaan uudistusta. Toivottavasti myös Keskustan selkäranka on vahva ja opposition vastustus voimakasta: ainoastaan hallituspuolueilla on valtaa kaataa esitys, tai toimittaa se takaisin valmisteluun. Keskusta on esittänyt paljonkin suoraa kritiikkiä lakimuutosehdotukselle. Oppositiopuolueista äänessä on ollut eniten Kokoomus, jonkin verran myös Kristilliset.

Todennäköisesti siirtymäaikaa tulee lisää, toivottavasti myös kohtuullisempaa porrastusta maksuihin. Alkuperäisen esityksen ehdottama 8000 eur korotus minimi-työtuloon on aivan kohtuuton nosto, jos maksaa pienituloisena yrittäjänä pienintä yel-maksua. Se tuplaa yelin kuukausimaksun ja silti sosiaaliturvan taso nousee marginaalisesti vain muutamia euroja sairauspäivärahan tai vanhempainrahan osalta, eikä eläke edelleenkään ole useimmilla yli takuueläkkeen. Korotus ei ole sosiaalisesti oikeudenmukainen, koska se kohdistuu eniten pienituloisiin alivakuuttaviin yrittäjiin, joille sosiaaliturvan pitäisi olla peruskallio ja turva, eikä yrittäjyyttä ja kasvua uhkaava pakkomaksu.

YEL-keskustelu on merkitty jatkuvaksi Sosiaali- ja terveysvaliokuntaan vielä ensi viikollakin. Seuraamme tarkasti.


Tilannepäivitys 24.9.2022

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on käsitellyt kolme viikkoa hallituksen esitystä HE 102/2022 vp, eli lakimuutosehdotusta yrittäjän eläkelakiin, joka tiukentaa työtulon käsitteen tulkintaa.

Yel-adressimme ja kansanliikkeemme ansiosta nyt on viimein kutsuttu kuultavaksi myös pienten yrittäjien edustajia ja yrittäjien erilaisia toimialajärjestöjä. Eduskunta on näin paikkaillut hallituksen esityksen huonoa valmistelua ja hallintoa, kutsumalla nyt kuultaviksi sidosryhmiä ja asiantuntijoita, joita olisi pitänyt kuulla jo lausuntokierroksella, jota ei koskaan järjestetty. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Ja tämä osoittaa, että adressi oli todella tärkeää laatia ja asiasta pitää meteliä.

Alla on lista kaikista niistä tahoista, joita valiokunta on nyt kuullut.

StV luonnollisesti kuulee myös itse lakimuutosehdotuksen valmistelussa olleita tahoja. Mutta ilman adressia, tekemiämme kanteluita oikeuskanslerille ja asiasta tullutta laajaa yhteiskunnallista keskustelua ja vastustusta, ei olisi ketään pieniä yrittäjiä edustavia tahoja kuultu ollenkaan. Lakimuutosehdotus olisi jo nyt nuijittu läpi ilman yrittäjien omien näkemyksien huomioimista. Nyt voimme ainakin toivoa, että pieniä ja pienituloisia yrittäjiä edustavat tahot vaativat joko painokkaasti lakimuutosehdotuksen uusintakäsittelyä tai vähintään runsaasti joustovaraa työtulon tulkintaan ja mahdollisimman pitkää siirtymäaikaa pienillä maksukorotuksilla.

Haluamme osaltamme kannustaa mahdollisimman läpinäkyvään poliittiseen päätöksentekoon, jotta meillä yrittäjillä on mahdollisuus osallistua, kommentoida ja olla osa päätöksentekoprosessia.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta kuullut tai pyytänyt lausunnon näiltä yrittäjiä edustavilta tahoilta:

  • Liisa Hanén, YEL-adressin laatija ja Mikro- ja yksinyrittäjien puolestapuhuja
  • Uusi työ Ry (Kevytyrittäjät), tj Jenni Karjalainen
  • Suomen freelance-journalistit ry, tj Anna-Sofia Nieminen
  • Suomen journalistiliitto, juristi Eveliina Tuominen
  • Suomen Kuntoutusyrittäjät, lakimies Juhani Saarinen
  • Yrittäjänaiset Ry, tj Carita Orlando
  • Suomen Hiusyrittäjät, tj Marja Pahkala
  • Suomen kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys ry
  • Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry
  • Hyvinvointiala HALI ry
  • Suomen Lääkäriliitto ry
  • Forum Artis ry
  • Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö ry

Lisäksi on kuultu tai pyydetty lausunto näiltä tahoilta, jotka ovat hallituksen esitystä olleet alunperin valmistelemassa:

  • Elinkeinoelämän keskusliitto EK
  • Suomen Yrittäjät
  • Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
  • SAK
  • STTK
  • Akava
  • Kela

Valiokunnan keskustelut eivät ole julkisia, mutta tästä määrästä asiantuntijoita ja lausuntoja mitä on nyt kuultu, voimme toivoa, että keskustelu ja asiankäsittely tulee jatkumaan vielä muutaman viikon. On erittäin tärkeää, että valiokunta pohtii rauhassa ja ottaa huomioon erityisesti kaikki aiemmin kokonaan puuttuneet yrittäjien lausunnot ja näkemykset.