Yrittäjän YeL-uudistus ja ALV-muutos on arvioitava uudelleen

Suomessa on noin 300.000 yrittäjää. Heistä lähes 200.000 on yksinyrittäjiä. Yli 90 % yrityksistä on 1-10 henkilöä työllistäviä ns mikroyrityksiä. Luulen, että kovinkaan moni päättäjä ei välttämättä ole oivaltanut, kuinka pienyritysvaltainen elinkeinoelämä näin tarkastellen on.

Juuri nyt YeL-uudistus ja EU:sta lähtenyt arvonlisäveron alarajahuojennuksen poistuminen uhkaavat nostaa yrittäjien enemmistön eli mikro- ja yksinyrittäjien kustannuksia. Ensinmainittu on jo päällä. Jälkimmäinen tulee voimaan 2025 alusta. Kahden lyhyelle ajalle osuvan vero- ja eläkemaksukorotuksen seuraukset voivat olla vakavat sekä yrittäjän että lähipiirinsä kannalta. 

Erityisen haitallista on se, että ne kohdentuvat voimallisimmin juuri pienituloisimpien yrittäjien joukkoon. Pelkään pahoin, että näiden kahden yhteiskunnan maksumuutoksen seurauksena toiminnan jatkuvuus voi olla uhattuna useilla kymmenillä tuhansilla yksin- ja mikroyrittäjillä.

Samalla yhteiskunta sahaa omaa oksaansa. Kaksi isoa yhdenaikaista uudistusta vievät mikroyrittäjiltä eväät kurottaa kasvuun. Kasvuhakuisten pk-yritysten määrä onkin romahtanut kysely kyselyltä. Meidän tulee luoda yrittäjyyttä ja kasvua mahdollistavaa yhteiskuntaa, ei sitä estävää.

Olen itse yksinyrittäjänä toiminut ja askel kerrallaan toimintaa rakentanut eteenpäin. Tunnen kokemuksesta yrittäjyyden ilot ja haasteet. Siksi pidän ensiarvoisen tärkeänä että kahteen yhteiskunnan maksun kiristykseen puututaan nyt ennen kuin niiden aiheuttamat ongelmat ovat sylissä.

YeL on kokonaisuudessaan uudistettava. Tämä asia on hallituksen ja eduskunnan omissa käsissä. Yksi mahdollisuus on erottaa yrittäjyydessä omistaminen ja työntekeminen toisistaan. Tällöin mahdollistuisi YeLi ja TyELin yhdistäminen. YeLiä maksettaisiin TyELin tapaan todellisista ansioista, ei harkintaverotuksenomaisesti kuten nyt. Odotamme että hallitus aikaisempien puheiden mukaisesti ottaa kokonaisuudistuksen tehdäkseen.

Arvonlisäveron alarajahuojennuksen poistuminen on EU-lähtöinen eikä siihen voi enää vaikuttaa. Sen sijaan ns vähäisen toiminnan arvonlisäveron alaraja on hallituksen omissa käsissä. Nyt raja, jonka alla olevasta liikevaihdosta ei olla arvonlisäverovelvollisia, on Suomessa 15.000 euroa vuodessa. EU-sääntely asettaa alarajan katon 85.000 euroon. Käytäntö vaihtelee maittain. Vähäisen toiminnan raja voitaisiin Suomessakin omin päätöksin nostaa siten, että se kompensoisi alarajahuojennuksen päättymisen vaikutuksen. Veroneutraali ratkaisu on käden ulottuvilla ja täysin tahdonvarainen.

Yrittäjyyden edellytykset on turvattava pienyrittäjien maassa. Sekä yrittäjien tähden että samalla myös kansantalouden tähden. Suomi ja suomalaiset tarvitsevat kasvua, ei kyykytystä.

Petri Roininen
Yrittäjä, toimitusjohtaja ja poliitikko