Yhdistyksen säännöt

Mikro- ja yksinyrittäjät ry (MYRY)

⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymät säännöt 6.10.2022 

1§ Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

 Yhdistyksen nimi on Mikro- ja yksinyrittäjät ry (jäljempänä “Yhdistys”), ruotsiksi Mikro- och ensamföretagare ja kansainvälisissä yhteyksissä Yhdistyksestä voidaan käyttää englanninkielistä nimeä The Micropreneurs and Solopreneurs of Finland.

Yhdistys on suomenkielinen. Rekisteröinti- ja pöytäkirjakieli on suomi. 

Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja sen toiminta-alue on koko Suomi.

 2§ Tarkoitus

Yhdistyksen tarkoituksena on:

Yhdistys toimii mikro- ja yksinyrittäjien yrittäjä- ja elinkeinopoliittisena etujärjestönä. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää mikro- ja yksinyrittäjyyttä sekä parantaa mikro- ja yksinyrittäjien toiminnan edellytyksiä. Yhdistys pyrkii nostamaan mikro- ja yksinyrittäjien näkyvyyttä yhteiskunnallisessa ja julkisessa keskustelussa ja lisäämään tietoisuutta mikro- ja yksinyrittäjien asemasta Suomessa. Yhdistys edistää toiminnallaan mikro- ja yksinyrittäjien vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnallisessa ja poliittisessa päätöksenteossa sekä mikro- ja yksinyrittäjien välistä yhteistyötä.

Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja voittoa tavoittelematon. Yhdistyksen toiminta ei saa muodostua pääasiallisesti liiketaloudelliseksi. 

3§ Toimintamuodot

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys edustaa jäseniään 2§:ssä mainituissa asioissa ja voi:

-tehdä monipuolista yhteistyötä mikro- ja yksinyrittäjien asioita ajavien tai niistä kiinnostuneiden tahojen kanssa, kuten toimialayhdistykset ja erilaiset edunvalvontajärjestöt, yhteisöt ja yritykset

-pitää kokouksia ja järjestää luentotilaisuuksia, verkostoitumistilaisuuksia, koulutuksia, vapaa-ajan toimintaa ja muita vastaavia tilaisuuksia

-osallistua erilaisiin yrittäjyyttä ja työelämää käsitteleviin työryhmiin, neuvottelukuntiin ja foorumeihin

-liittyä jäseneksi sellaisiin kotimaisiin tai kansainvälisiin järjestöihin ja elimiin, joihin kuuluminen edistää jäsenistön etujen valvomista, liittymisestä päättää hallitus

-käydä avointa keskustelua mikro- ja yksinyrittäjyydestä ja osallistaa mikro- ja yksinyrittäjiä mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun

-välittää jäsenilleen ja yhteistyötahoilleen tietoa mikro- ja yksinyrittäjiä koskevasta lainsäädännöstä, siihen liittyvistä lakialoitteista, erilaisista päätöksentekoprosesseista ja soveltamiskäytännöistä

-tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja muun muassa viranomaisille, poliittisille päättäjille ja alan yhteisöille

-luoda ja ylläpitää kansallista yhteistyöverkostoa sekä myös kansainvälisiä yhteyksiä vastaaviin yhdistyksiin

-julkaista uutiskirjeitä ja muita julkaisuja kirjallisesti tai sähköisesti

-tiedottaa Yhdistyksen kokouksen päätöksistä jäsenilleen

-myöntää avustuksia ja stipendejä taloudellisen tilanteen mahdollistamissa puitteissa

-järjestää muuta edellä mainittujen tavoitteiden toteutumista palvelevaa toimintaa.

Yhdistys rahoittaa toimintaansa keräämällä jäsenmaksuja. Lisäksi yhdistys voi hakea avustuksia ja asianmukaisella luvalla järjestää toimintansa tukemiseksi rahankeräyksiä, arpajaisia, juhlia, myyjäisiä, kirpputoreja ja muita vastaavia tilaisuuksia ja tapahtumia. 

Yhdistys voi vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. 

4 § Jäsenet 

Yhdistyksellä voi olla sekä varsinaisia jäseniä että kannatusjäseniä.

Varsinaiset jäsenet:

Varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä luonnollinen henkilö, joka toimii Suomeen rekisteröidyn yrityksen yksinyrittäjänä tai mikroyrityksensä omistajayrittäjänä, tai on vastaavan mikro- tai yksinyritystoimintansa lopettanut eläkkeelle siirtynyt yrittäjä. Jäsenyys on henkilökohtainen, eikä sitä voi siirtää toiselle henkilölle.

Yksinyrittäjä työllistää itsensä yhtiömuotoisesti tai on yksityinen elinkeinonharjoittaja (toiminimiyrittäjä), jolla on y-tunnus. Yksinyrittäjä voi olla myös ilman y-tunnusta laskutuspalvelun kautta toimiva kevytyrittäjä tai yrittäjämäisesti toimiva ja laskuttava freelancer.

Mikroyritys on riippumaton ja harjoittaa yritystoimintaa yhtiömuotoisesti, sen palveluksessa on vähemmän kuin kymmenen (10) työntekijää ja sen vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa.

Jäseneksi voidaan hyväksyä myös Suomeen rekisteröidyssä osuuskunnassa toimiva mikro- tai yksinyrittäjä, jos hän toimii yrittäjämäisesti.

Kannatusjäsenet:

Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä kuka tahansa luonnollinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö (yhdistys tai säätiö), joka haluaa tukea Yhdistyksen tavoitteita ja toimintaa. Myös Yhdistyksen tavoitteita tukeva yritys, joka ei täytä varsinaisen jäsenen määritelmää, mutta haluaa tukea Yhdistyksen toimintaa, voidaan hyväksyä kannatusjäseneksi.  

Kannatusjäsenen tulee olla Suomen kansalainen tai Suomessa vakituisesti asuva ulkomaalainen tai Suomeen rekisteröity oikeushenkilö.

Kaikki jäsenet hyväksyvät Yhdistyksen tarkoituksen ja sitoutuvat noudattamaan Yhdistyksen sääntöjä ja tavoitteita, Yhdistyksen tekemiä sopimuksia ja hallintoelinten päätöksiä.

Yhdistyksen jäsenyyttä haetaan hallitukselle osoitetulla kirjallisella hakemuksella (esim. sähköpostilla). Jäsenyyden hyväksymisestä päättää Yhdistyksen hallitus.

Kunniapuheenjohtaja tai kunniajäsen

Yhdistyksen kokous voi hallituksen ehdotuksesta kutsua Yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi Yhdistyksen tarkoitusperien hyväksi erittäin ansioituneesti toimineita luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä. 

5 § Jäsenmaksu

Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun päättää Yhdistyksen vuosikokous. Jäsenmaksut voivat olla eri jäsenryhmille erisuuruiset. Yhdistyksen hallitus päättää jäsenmaksujen perimisajasta ja -tavasta.

Jäsenmaksua ei kerätä kunniapuheenjohtajalta ja kunniajäseneltä. 

6 § Jäsenen velvollisuudet

Liittyessään Yhdistykseen jäsen sitoutuu noudattamaan Yhdistyksen sääntöjä ja tukemaan Yhdistyksen tarkoitusperiä. Jäsenellä on velvollisuus ilmoittaa yhteystietonsa ja laissa mainitut tiedot merkittäväksi Yhdistyksen jäsenluetteloon. Jäsenen tulee huolehtia, että jäsenluetteloon merkityt tiedot pysyvät ajan tasalla. Jäsenen velvollisuutena on suorittaa Yhdistykselle vuosikokouksen vahvistama jäsenmaksu.

7 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Hallitus voi erottaa jäsenen, joka:

-on kehotuksesta huolimatta jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on Yhdistykseen liittymällä sitoutunut, tai

-on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella aiheuttanut Yhdistykselle vahinkoa tai haittaa, tai

-ei enää täytä Yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Yhdistys voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksun vuoden ajalta maksamatta. Mikäli jäsenmaksu on jätetty maksamatta kirjallisesta (esim. sähköpostilla tehdystä) huomautuksesta huolimatta, Yhdistyksen hallituksella on oikeus katsoa jäsen eronneeksi, kuitenkin aikaisintaan kahden (2) kuukauden kuluttua jäsenmaksun laiminlyöntiä koskevan muistutuksen lähettämisestä.

Jäsen voi erota Yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti (esim. sähköpostitse) Yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä Yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroaminen tulee voimaan heti. Yhdistyksen jäsen on velvoitettu maksamaan jäsenmaksun ja täyttämään muut velvoitteet eroamiseensa asti. Eroamisvuodelta jo maksettua jäsenmaksua ei palauteta.

8 § Toimielimet

Yhdistyksen päätösvaltaa käyttää Yhdistyksen kokous. Toimeenpaneva elin on Yhdistyksen hallitus. 

Hallitus voi perustaa nimettyjä työryhmiä, toimikuntia tai foorumeita hoitamaan erillisiä juoksevia asioita, projekteja, tutkimuksia tai yhteistyöhankkeita. Työryhmän, toimikunnan tai foorumin puheenjohtajana toimii Yhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu hallituksen jäsen, ja sen jäseninä on hallituksen tai Yhdistyksen varsinaisia jäseniä tai kannatusjäseniä tai hallituksen toimesta erikseen kutsuttuina ulkopuolisia asiantuntijoita.

Hallituksella on Yhdistyksen kokouksen valitsema puheenjohtaja. 

9 § Hallitus

Hallitus käyttää Yhdistyksen toimeenpanovaltaa ja hoitaa sen asioita. 

Yhdistyksen hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja ja sen lisäksi neljästä kymmeneen (4-10) jäsentä ja nollasta neljään (0-4) varajäsentä. Puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet valitaan Yhdistyksen syyskokouksessa kaksivuotiskaudeksi eli kahdeksi (2) toimintavuodeksi kerrallaan. Hallituksen jäsenistä on puolet vuosittain erovuorossa. Ehdolle saa asettua uudelleen halutessaan, ottaen kuitenkin huomioon, ettei sama henkilö voi tulla yhtäjaksoisesti valituksi hallitukseen kuin korkeintaan kolmeksi kaudeksi eli kuudeksi vuodeksi. Kuusi (6) vuotta hallituksen jäsenenä tai varapuheenjohtajana toiminut voidaan kuitenkin valita hallituksen puheenjohtajaksi.

Hallituksen jäseneksi voidaan valita vain Yhdistyksen varsinainen jäsen. Pyrkimyksenä on saada hallitus, joka edustaa monipuolisesti jäseninä olevia mikro- ja yksinyrittäjiä.

Hallituksen toimikausi alkaa valinnan tehneen Yhdistyksen kokouksen jälkeen. Hallituksen järjestäytymiskokous on mahdollisimman pian Yhdistyksen kokouksen jälkeen.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Sihteeri, rahastonhoitaja ja muut tarvittavat toimihenkilöt voidaan valita hallituksen ulkopuoleltakin. 

10 § Hallituksen kokoukset

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta, tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallituksen kokous voidaan järjestää myös etätietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla tai sähköpostitse.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Kokouskutsu hallituksen kokoukseen on lähetettävä viimeistään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta. Kokouskutsu voidaan toimittaa myös sähköisesti hallituksen jäsenten ilmoittamiin sähköpostiosoitteisiin.

Äänestyksessä ratkaisee enemmistön mielipide, äänten mennessä tasan puheenjohtajan kannattama mielipide ja vaaleissa arpa. 

11 § Yhdistyksen kokoukset

 Yhdistyksen päätösvaltaa käyttää Yhdistyksen kokous.

 Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen syyskokous pidetään loka-joulukuussa ja kevätkokous maalis-toukokuussa hallituksen määräämänä päivänä.

Yhdistyksen kokous voidaan järjestää myös etätietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. 

 Ylimääräisen kokouksen koollekutsumisesta päättää hallitus, ja se on kutsuttava koolle myös silloin, kun Yhdistyksen kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta, taikka vähintään 1/10 Yhdistyksen varsinaisista ja äänioikeutetuista jäsenistä pyytää sitä kirjallisesti hallitukselta jonkin erityisen asian käsittelemistä varten. 

 Kutsu Yhdistyksen kokoukseen on hallituksen toimesta lähetettävä jäsenille sähköpostitse ja julkaistava Yhdistyksen kotisivulla tai vastaavassa mediassa vähintään kymmenen (10) vuorokautta ennen kokousta ja siitä voidaan lisäksi ilmoittaa muulla hallituksen määräämällä tavalla. Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Kysymykset, jotka jokin varsinaisista jäsenistä haluaa saada Yhdistyksen kokouksessa käsiteltäväksi, on esitettävä kirjallisesti (esim. sähköpostitse) hallitukselle vähintään kolme viikkoa, eli kaksikymmentäyksi (21) vuorokautta ennen kokousta.

Yhdistyksen kokous on laillinen ja päätösvaltainen, kun kokouskutsu on toimitettu sääntöjen mukaisesti.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä yksi ääni. Muilla jäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Äänestys on avoin paitsi vaaleissa ja luottamusta koskevissa asioissa, ja jos joku äänioikeutettu edustaja erikseen vaatii suljettua äänestystä.

Osallistuminen varsinaiseen kokoukseen edellyttää, että jäsenellä tulee olla jäsenmaksu maksettuna.

12 § Yhdistyksen varsinaiset kokoukset

 Yhdistyksen syyskokous

 Yhdistyksen kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jonka jälkeen kokoukselle valitaan puheenjohtaja.

Yhdistyksen syyskokouksen tehtävä on:

-käsitellä talousarvio ja toimintasuunnitelma sekä liittymis- ja jäsenmaksut seuraavaa toimintavuotta varten

-päättää hallituksen puheenjohtajan ja muiden hallituksen jäsenten palkkioista

-valita hallituksen puheenjohtaja seuraavalle kaksivuotiskaudelle, mikäli puheenjohtajan toimikausi päättyy ja ottaen huomioon, ettei sama henkilö voi tulla yhtäjaksoisesti valituksi kuin kolmeksi kaudeksi eli kuudeksi vuodeksi

-päättää hallituksen jäsenten lukumäärä 9 §:n määräämissä rajoissa ja valita hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle seuraavalle kaksivuotiskaudelle ja ottaen huomioon, ettei sama henkilö voi tulla yhtäjaksoisesti valituksi kuin kolmeksi kaudeksi eli kuudeksi vuodeksi. Kuusi (6) vuotta hallituksen jäsenenä tai varapuheenjohtajana toiminut voidaan kuitenkin valita hallituksen puheenjohtajaksi

-valita yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka, mikäli laki tai Yhdistyksen kokous niin vaatii, yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa

-käsitellä muut hallituksen valmistelemat tai varsinaisten jäsenten hallitukselle vähintään kolme viikkoa, eli kaksikymmentäyksi (21) vuorokautta ennen kokousta kirjallisesti esittämät asiat 

Yhdistyksen kevätkokous

Yhdistyksen kevätkokouksen tehtävä on:

-käsitellä edellisen tilikauden tilinpäätös, toimintakertomus Yhdistyksen toiminnasta ja taloudesta sekä toiminnantarkastuskertomus

-päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta

-päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

-käsitellä muut hallituksen valmistelemat tai varsinaisten jäsenten hallitukselle vähintään kolme viikkoa, eli kaksikymmentäyksi (21) vuorokautta ennen kokousta kirjallisesti esittämät asiat 

13 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja, aina kaksi näistä yhdessä.

14 § Tilikausi

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

15 § Sääntöjen muuttaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja Yhdistyksen purkamisesta on tehtävä Yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai Yhdistyksen purkamisesta.

16 § Yhdistyksen purkaminen

Yhdistyksen purkautuessa käytetään Yhdistyksen varat Yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.