Uusi hallitusohjelma
MYRY kiittää hallitusohjelmaneuvottelijoita siitä, että mikro- ja yksinyrittäjät on huomioitu.
TÄSSÄ TÄRKEIMMÄT 5 ASIAA, JOTKA SAIMME HALLITUSOHJELMAAN:
1. Käynnistetään arviointi YEL-järjestelmän kehittämistarpeista.
2. Yrittäjän asumistuen arvioinnin perusteeksi otetaan YEL-työtulon sijaan yrittäjän todelliset tulot.
3. Edistetään palkkatyön ja yrittäjämuotoisen työn yhteensovittamista sekä tunnistetaan yrittäjyyden uusia muotoja ja niiden haasteita. Helpotetaan ensimmäisen työntekijän palkkaamista.
4. Valmistellaan malli yhdistelmävakuutukseksi, jotta parannetaan niiden henkilöiden sosiaaliturvaa, jotka toimivat sekä yrittäjinä että palkansaajina.
5. Kasvua tukevia palveluita sekä yritysneuvontaa kohdennetaan yksinyrittäjille, mikroyrittäjille ja aloittaville yrittäjille.
NÄMÄ ON HYVÄ TIETÄÄ:
ELÄKKEET JA SOSIAALITURVA
+Käynnistetään arviointi YEL-järjestelmän kehittämistarpeista. Osana arviointia selvitetään YEL-maksujen
keskittämistä Melaan.
+Hallitus tunnistaa työelämän muutoksen, jossa yrittäjyys ja palkkatyö eri elämänvaiheissa ja jopa rinnakkain ovat yhä useamman työikäisen tapa ansaita elantonsa.
+Hallitus ratkaisee kulttuurialan ja luovien alojen tekijöiden sosiaali- ja työttömyysturvaan liittyviä ongelmia osana sosiaaliturvauudistusta. Erityistä huomiota kiinnitetään freelancereiden asemaan.
-Asumistukea ei saisi enää, jos on omistusasunto ja lisäksi varallisuusraja 10000-50000 otettaisiin käyttöön, mikä on epäselvää yrittäjän kohdalla (tuottamaton omaisuus).
-Muuhun sosiaaliturvaan ja asumiseen on tulossa useita leikkauksia ja heikennyksiä, kuten asumistuen omavastuuosan korottaminen, työttömuusturvan suojaosien poisto, ansioturvatason porrastus, korotetun vanhempainrahan poisto, ja monia muita.
-Asumistukea ei myöskään saisi enää, jos on omistusasunto ja lisäksi varallisuusraja 10000-50000 otettaisiin käyttöön, minkä tulkinta on epäselvää yrittäjän kohdalla (tuottamaton omaisuus).
-->Monet leikkaukset ja heikennykset syövät osan niistä hyödyistä, joita hallitusohjelma toisaalla lupaa. Toiset hyötyvät uudistuksista, toiset taas menettävät tukea.
ARVONLISÄVERO
Hallitusohjelmassa todetaan, että siirretään nykyiseen 10 % alennettuun arvonlisäverokantaan kuuluvat hyödykkeet 14 %:iin.Tämä koskee:
· kirjat
· lääkkeet
· liikuntapalvelut
· elokuvanäytökset
· kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien sisäänpääsymaksut
· henkilökuljetukset
· majoituspalvelut
Tällä on negatiivinen vaikutus näiden alojen yrittäjiin, jotka tarjoavat palveluita kuluttajille. Alvin korotus pitäisi saada siirrettyä suoraan hintoihin, eikä se ole aina mahdollista.
-On ristiriitaista, että arvonlisäveron korotus koskee myös liikuntapalveluita, kun hallitusohjelman yksi isoista tavoitteista on saada suomalaiset liikkumaan.
-Arvonlisäveron alarajahuojennus poistuu vuodesta 2025, mutta tätä ei mainittu hallitusohjelmassa lainkaan. Yksittäisen yrityksen kohdalla vuosittainen tulonmenetys voi olla 2000-3000 euroa, jos arvonlisäverotus muutoin pysyy samanlaisena vuoteen 2025 saakka.
-> Pienelle yritykselle vastaavien säästöjen saaminen muualta voi olla lähes mahdotonta, mutta hallitus ei ole hallitusohjelmassa esittänyt kompensaatiota tähän. Mahdollinen kompensaatio olisi voinut olla esimerkiksi arvonlisäveron liikevaihdon alarajan nostaminen tuntuvasti.
MUU VEROTUS JA TUET
+Hallitus pitää yhteisöverokannan kilpailukykyisellä tasolla ja reagoi tarvittaessa verrokkimaissa tapahtuviin verotuksen muutoksiin.
+Listaamattomien yritysten osinkoverohuojennus ja yrittäjävähennys säilyvät muuttumattomina.
+Pääomatuloveroa tai piensijoittajan verotusta ei kiristetä missään omaisuuslajissa.
+Perintöveron maksuaikoja pidennetään 10 vuoteen.
+Kotimaista omistajuutta tuetaan nostamalla osakesäästötilin talletuskattoa.
-Alennetaan naispuolisen työntekijän työnantajalle maksettavaa kertakorvausta 1 500 euroon, ennen 2500 eur.
TYÖMARKKINAT JA PAIKALLINEN SOPIMINEN
Hallituksen tahtotila on, että paikallinen sopiminen on yhdenvertaisesti mahdollista kaikissa
yrityksissä riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon tai millainen työntekijöiden
edustusjärjestelmä yrityksessä on.
Hallitus laajentaa paikallisen sopimisen edellytyksiä poistamalla työlainsäädännöstä järjestäytymättömiä,
yleissitovaa työehtosopimusta noudattavia yrityksiä koskevat paikallisen sopimisen kiellot.
TYÖLLISTÄMISEN ESTEIDEN PURKAMINEN
Määräaikainen työsopimus. Jatkossa työsopimus olisi mahdollista tehdä määräaikaisena ilman erityistä perustetta vuodeksi.
Työsopimuslain vaatimus lomautusilmoitusajasta lyhennetään seitsemään päivään ja tätä voidaan
noudattaa työehtosopimuksen määräyksistä riippumatta.
Työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy.
YRITTÄJYYDEN MUU TUKEMINEN
+Yrityspalveluiden päällekkäisyyksiä karsitaan ja vaikuttavuutta lisätään.
+Kohdennetaan kasvua tukevia palveluita ja yritysneuvontaa myös yksinyrittäjille, mikroyrittäjille ja aloittaville yrittäjille.
+Huolehditaan omistajanvaihdoksia helpottavasta palvelutarjonnasta.
+Edistetään palkkatyön ja yrittäjämuotoisen työn parempaa yhteensovittamista
+Helpotetaan ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Ei ole kuitenkaan täsmennetty miten tämä tapahtuu.
+Luodaan kannustavaa ilmapiiriä monipuoliselle yrittäjyydelle.
+Selvitetään muissa maissa käyttöön otettujen yrittäjyyttä edistävien mallien soveltuvuutta Suomeen (esimerkiksi Viron yrittäjätili).
+Kevennetään yritysten hallinnollista taakkaa sekä yritystoiminnan yleisiä edellytyksiä uudistamalla
osakeyhtiöitä koskevaa sääntelyä.
+Sujuvoitetaan osakeyhtiön purkamismenettelyä sekä oman pääoman menettämistä koskevaa sääntelyä.
MUUTA TÄRKEÄÄ:
+Kotitalousvähennyksen korotus säilyy toistaiseksi, ja sen piiriin on ehdotettu myös fysioterapiaa, toimintaterapiaa sekä parannuksia ikäihmisten kotitalousvähennykseen.
+Vahvistetaan taloustaitojen opetusta ja yrittäjyyskasvatusta kaikilla koulutusasteilla.
+Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ehtoja joustavoitetaan
+Parannetaan julkisen sektorin tehokkuutta sekä vahvistetaan alueellista elinvoimaa ja yrittämisen
edellytyksiä rajaamalla julkisen sektorin mahdollisuuksia tuottaa inhouse-yksiköissä sellaisia tukipalveluita, joissa on olemassa toimiva markkina, kuten siivous-, taloushallinto-, ruoka- ja ICT-palveluissa.
+Mahdollistetaan kaikille kotimaisille pien- ja käsityöläispanimoille, pientislaamoille ja viinitiloille niiden
tuotteiden myynti valmistuspaikoilta suoraan kuluttajille vähittäismyyntiluvalla.
+Pienyrittäjyyden esteitä puretaan maaseutualojen liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseksi. Tila- ja pienteurastamojen toimintaedellytyksiä parannetaan ja tilamyyntiä helpotetaan