Uusi hallitusohjelma ja tavoitteet 2023-2027
Hallitusohjelmatavoitteet 2023-2027
1. YEL on kokonaisuudistettava nykypäivään
Suhteettoman korkeat eläke- ja sosiaaliturvamaksut eivät saa olla yrittämisen ja kasvun este, sosiaalivakuutuksen tehtävä on tukea, ei lisätä epätasa-arvoa.
Työtulon käsitteestä tulee luopua ja maksujen perustua yrittäjän todelliseen ansaintaan, ei fiktiiviseen, eriarvoistavaan ja läpinäkymättömään työtulon käsitteeseen.
Yrittäjien eläkevarat tulee rahastoida, jotta valtion kustantama alijäämä saadaan pois pitkällä aikavälillä (20-25v)
2. Sosiaaliturvaa pitää yhdenmukaistaa eri työelämän muotojen välillä (laaja yhdistelmävakuutus, ei vain työttömyysturvan työssäoloehdon osalta)
Sosiaaliturvan pitää mahdollistaa liikkuminen erilaisten yrittäjyyden ja palkkatyön muotojen välillä, eikä estää työelämän kehittymistä, osaamisen liikkumista tai yhdenvertaisuutta.
Sosiaaliturvajärjestelmää, työttömyys- ja eläketurvaa on kehitettävä kokonaisuutena niin, että ne ottavat joustavammin huomioon siirtymisen työn tekemisen muodosta toiseen -> nuoret tärkeitä.
Myös yrittäjän sosiaaliturvan pitää olla aidosti syyperusteinen ja perustua todelliseen ansaintaan ja tarpeeseen, ei työtulon fiktiiviseen käsitteeseen tarveharkinnan perusteena. Työtulon käsitteestä tulee luopua sosiaaliturvan mittarina.
Ensimmäinen askel on asumistuen tarpeen määräytyminen yrittäjän todellisten tulojen mukaan, eikä fiktiivisen YEL-työtulon mukaan.
3. Riskiä palkata työntekijöitä on madallettava mikroyrittäjille ja työntekijöiden ja yritysten yhteistyötä on lisättävä
-Työlainsäädäntöön ja paikalliseen sopimiseen joustavuutta mikroyrityksille, erityisesti on huomioitava järjestäytymättömät mikroyrittäjät, koska heitä on suurin osa yrityksistä. Annettava enemmän mahdollisuuksia työntekijöille ja yrityksille yhdessä sopia asioista paikallisesti ja yrityskohtaisesti, keskenään ilman vastakkainasetteluja.
-Annettava mikroyrityksille alennusta työntekijöiden työeläkemaksuista, erityisesti ensimmäisen työntekijän: nykyisellään vain suuret yritykset saavat alennusta (ns. maksutappioalennus). Mitä suurempi yritys, sitä enemmän se saa alennusta, pienet maksavat taas enemmän.
-Ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen tarvitaan paljon enemmän konkreettista tukea ja neuvontaa pienille yrittäjille.
-Tasoitettava vastuuta vanhempainvapaiden kulujen ja sairauspoissaolojen osalta, esim. Ruotsin mallin mukaisella kollektiivisella rahastoinnilla, jotta erityisesti naisvaltaisilta palvelualoilta saadaan kasvua ja joustavuutta työelämään. Tämä joustavuus palvelee niin pieniä mikroyrittäjiä, jotta ne uskaltavat palkata, kuin palkansaajia, jotka tarvitsevat enemmän tukea työn ja perhe-elämän välillä.
MUITA TÄRKEITÄ TAVOITTEITA HALLITUSOHJELMAAN:
Suomi tarvitsee kunnollisen Mikroyrittäjyysstrategian ja paremmin kohdennettuja yritysneuvonnan palveluita ja tukitoimintoja yksinyrittäjille, mikroyrittäjille ja aloittaville yrittäjille.
Suomi tarvitsee terveen yrityskulttuurin, ilmapiirin ja identiteetin. Kaikki yrittäjyys on arvokasta ja monipuolisuuteen ja eri yrittäjyyden muotoihin tulee kannustaa.
Itsensätyöllistäjien oikeutta kollektiiviseen neuvotteluoikeuteen on edistettävä.
Arvonlisäveron liikevaihdon alaraja nostettava 50 000 euroon, jotta kompensoidaan vuonna 2025 poistuva alarajahuojennus ja kannustetaan mikroyrittäjiä kasvuun. Alle 50 000 euron raja ei riitä, koska se ei kannusta kasvuun ja aiheuttaa pahimmillaan vain epäreilua kilpailua yrittäjien kesken. Nykyinen 15 000 liikevaihdon alaraja ei auta kuin harrastustoimintana tai osa-aikaisena yritystoimintaa harjoittavia, joilla on yleensä palkkatyö samaan aikaan.
Uusi hallitusohjelma
MYRY kiittää hallitusohjelmaneuvottelijoita siitä, että mikro- ja yksinyrittäjät on huomioitu.
TÄSSÄ TÄRKEIMMÄT 5 ASIAA, JOTKA SAIMME HALLITUSOHJELMAAN:
1. Käynnistetään arviointi YEL-järjestelmän kehittämistarpeista.
2. Yrittäjän asumistuen arvioinnin perusteeksi otetaan YEL-työtulon sijaan yrittäjän todelliset tulot (toteutuu vasta myöhemmin, ei vielä vuonna 2024)
3. Edistetään palkkatyön ja yrittäjämuotoisen työn yhteensovittamista sekä tunnistetaan yrittäjyyden uusia muotoja ja niiden haasteita. Helpotetaan ensimmäisen työntekijän palkkaamista.
4. Valmistellaan malli yhdistelmävakuutukseksi, jotta parannetaan niiden henkilöiden sosiaaliturvaa, jotka toimivat sekä yrittäjinä että palkansaajina.
5. Kasvua tukevia palveluita sekä yritysneuvontaa kohdennetaan yksinyrittäjille, mikroyrittäjille ja aloittaville yrittäjille.
NÄMÄ ON HYVÄ TIETÄÄ:
ELÄKKEET JA SOSIAALITURVA
+Käynnistetään arviointi YEL-järjestelmän kehittämistarpeista. Osana arviointia selvitetään YEL-maksujen
keskittämistä Melaan.
+Hallitus tunnistaa työelämän muutoksen, jossa yrittäjyys ja palkkatyö eri elämänvaiheissa ja jopa rinnakkain ovat yhä useamman työikäisen tapa ansaita elantonsa.
+Hallitus ratkaisee kulttuurialan ja luovien alojen tekijöiden sosiaali- ja työttömyysturvaan liittyviä ongelmia osana sosiaaliturvauudistusta. Erityistä huomiota kiinnitetään freelancereiden asemaan.
-Asumistukea ei saisi enää, jos on omistusasunto ja lisäksi varallisuusraja 10000-50000 otettaisiin käyttöön, mikä on epäselvää yrittäjän kohdalla (tuottamaton omaisuus).
-Muuhun sosiaaliturvaan ja asumiseen on tulossa useita leikkauksia ja heikennyksiä, kuten asumistuen omavastuuosan korottaminen, työttömuusturvan suojaosien poisto, ansioturvatason porrastus, korotetun vanhempainrahan poisto, ja monia muita.
-Asumistukea ei myöskään saisi enää, jos on omistusasunto ja lisäksi varallisuusraja 10000-50000 otettaisiin käyttöön, minkä tulkinta on epäselvää yrittäjän kohdalla (tuottamaton omaisuus).
-->Monet leikkaukset ja heikennykset syövät osan niistä hyödyistä, joita hallitusohjelma toisaalla lupaa. Toiset hyötyvät uudistuksista, toiset taas menettävät tukea.
ARVONLISÄVERO
Hallitusohjelmassa todetaan, että siirretään nykyiseen 10 % alennettuun arvonlisäverokantaan kuuluvat hyödykkeet 14 %:iin.Tämä koskee:
· kirjat
· lääkkeet
· liikuntapalvelut
· elokuvanäytökset
· kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien sisäänpääsymaksut
· henkilökuljetukset
· majoituspalvelut
Tällä on negatiivinen vaikutus näiden alojen yrittäjiin, jotka tarjoavat palveluita kuluttajille. Alvin korotus pitäisi saada siirrettyä suoraan hintoihin, eikä se ole aina mahdollista.
-On ristiriitaista, että arvonlisäveron korotus koskee myös liikuntapalveluita, kun hallitusohjelman yksi isoista tavoitteista on saada suomalaiset liikkumaan.
-Arvonlisäveron alarajahuojennus poistuu vuodesta 2025, mutta tätä ei mainittu hallitusohjelmassa lainkaan. Yksittäisen yrityksen kohdalla vuosittainen tulonmenetys voi olla 2000-3000 euroa, jos arvonlisäverotus muutoin pysyy samanlaisena vuoteen 2025 saakka.
-> Pienelle yritykselle vastaavien säästöjen saaminen muualta voi olla lähes mahdotonta, mutta hallitus ei ole hallitusohjelmassa esittänyt kompensaatiota tähän. Mahdollinen kompensaatio olisi voinut olla esimerkiksi arvonlisäveron liikevaihdon alarajan nostaminen tuntuvasti.
YRITTÄJYYDEN MUU TUKEMINEN
+Yrityspalveluiden päällekkäisyyksiä karsitaan ja vaikuttavuutta lisätään.
+Kohdennetaan kasvua tukevia palveluita ja yritysneuvontaa myös yksinyrittäjille, mikroyrittäjille ja aloittaville yrittäjille.
+Huolehditaan omistajanvaihdoksia helpottavasta palvelutarjonnasta.
+Edistetään palkkatyön ja yrittäjämuotoisen työn parempaa yhteensovittamista
+Helpotetaan ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Ei ole kuitenkaan täsmennetty miten tämä tapahtuu.
+Luodaan kannustavaa ilmapiiriä monipuoliselle yrittäjyydelle.
+Selvitetään muissa maissa käyttöön otettujen yrittäjyyttä edistävien mallien soveltuvuutta Suomeen (esimerkiksi Viron yrittäjätili).
+Kevennetään yritysten hallinnollista taakkaa sekä yritystoiminnan yleisiä edellytyksiä uudistamalla
osakeyhtiöitä koskevaa sääntelyä.
+Sujuvoitetaan osakeyhtiön purkamismenettelyä sekä oman pääoman menettämistä koskevaa sääntelyä.
MUUTA TÄRKEÄÄ HUOMIOITAVAA:
+Kotitalousvähennyksen korotus säilyy toistaiseksi, ja sen piiriin tulee myös fysioterapiaa, toimintaterapiaa sekä parannuksia ikäihmisten kotitalousvähennykseen.
+Vahvistetaan taloustaitojen opetusta ja yrittäjyyskasvatusta kaikilla koulutusasteilla.
+Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ehtoja joustavoitetaan
+Parannetaan julkisen sektorin tehokkuutta sekä vahvistetaan alueellista elinvoimaa ja yrittämisen
edellytyksiä rajaamalla julkisen sektorin mahdollisuuksia tuottaa inhouse-yksiköissä sellaisia tukipalveluita, joissa on olemassa toimiva markkina, kuten siivous-, taloushallinto-, ruoka- ja ICT-palveluissa.
+Mahdollistetaan kaikille kotimaisille pien- ja käsityöläispanimoille, pientislaamoille ja viinitiloille niiden
tuotteiden myynti valmistuspaikoilta suoraan kuluttajille vähittäismyyntiluvalla.
+Pienyrittäjyyden esteitä puretaan maaseutualojen liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseksi. Tila- ja pienteurastamojen toimintaedellytyksiä parannetaan ja tilamyyntiä helpotetaan