Tärkeimmät hallitusohjelmatavoitteet 2023-2027

1. YEL on kokonaisuudistettava nykypäivään

• Suhteettoman korkeat eläke- ja sosiaaliturvamaksut eivät saa olla yrittämisen ja kasvun este, sosiaalivakuutuksen tehtävä on tukea, ei lisätä epätasa-arvoa.
• Työtulon käsitteestä tulee luopua ja maksujen perustua yrittäjän todelliseen ansaintaan, ei fiktiiviseen, eriarvoistavaan ja läpinäkymättömään työtulon käsitteeseen.
• Yrittäjien eläkevarat tulee rahastoida, jotta valtion kustantama alijäämä saadaan pois pitkällä aikavälillä (20-25v)

2. Sosiaaliturvaa pitää yhdenmukaistaa eri työelämän muotojen välillä (laaja yhdistelmävakuutus, ei vain työttömyysturvan työssäoloehdon osalta)

• Sosiaaliturvan pitää mahdollistaa liikkuminen erilaisten yrittäjyyden ja palkkatyön muotojen välillä, eikä estää työelämän kehittymistä, osaamisen liikkumista tai yhdenvertaisuutta.
• Sosiaaliturvajärjestelmää, työttömyys- ja eläketurvaa on kehitettävä kokonaisuutena niin, että ne ottavat joustavammin huomioon siirtymisen työn tekemisen muodosta toiseen -> nuoret tärkeitä.
• Myös yrittäjän sosiaaliturvan pitää olla aidosti syyperusteinen ja perustua todelliseen ansaintaan ja tarpeeseen, ei työtulon fiktiiviseen käsitteeseen tarveharkinnan perusteena. Työtulon käsitteestä tulee luopua sosiaaliturvan mittarina.
• Ensimmäinen askel on asumistuen tarpeen määräytyminen yrittäjän todellisten tulojen mukaan, eikä fiktiivisen YEL-työtulon mukaan. 

3. Riskiä palkata työntekijöitä on madallettava mikroyrittäjille ja työntekijöiden ja yritysten yhteistyötä on lisättävä

-Työlainsäädäntöön ja paikalliseen sopimiseen joustavuutta mikroyrityksille, erityisesti on huomioitava järjestäytymättömät mikroyrittäjät, koska heitä on suurin osa yrityksistä. Annettava enemmän mahdollisuuksia työntekijöille ja yrityksille yhdessä sopia asioista paikallisesti ja yrityskohtaisesti, keskenään ilman vastakkainasetteluja.

-Annettava mikroyrityksille alennusta työntekijöiden työeläkemaksuista, erityisesti ensimmäisen työntekijän: nykyisellään vain suuret yritykset saavat alennusta (ns. maksutappioalennus). Mitä suurempi yritys, sitä enemmän se saa alennusta, pienet maksavat taas enemmän.

-Ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen tarvitaan paljon enemmän konkreettista tukea ja neuvontaa pienille yrittäjille. 

-Tasoitettava vastuuta vanhempainvapaiden kulujen ja sairauspoissaolojen osalta, esim. Ruotsin mallin mukaisella kollektiivisella rahastoinnilla, jotta erityisesti naisvaltaisilta palvelualoilta saadaan kasvua ja joustavuutta työelämään. Tämä joustavuus palvelee niin pieniä mikroyrittäjiä, jotta ne uskaltavat palkata, kuin palkansaajia, jotka tarvitsevat enemmän tukea työn ja perhe-elämän välillä.

MUITA TÄRKEITÄ TAVOITTEITA HALLITUSOHJELMAAN:

• Suomi tarvitsee kunnollisen Mikroyrittäjyysstrategian ja paremmin kohdennettuja yritysneuvonnan palveluita ja tukitoimintoja yksinyrittäjille, mikroyrittäjille ja aloittaville yrittäjille.
• Suomi tarvitsee terveen yrityskulttuurin, ilmapiirin ja identiteetin. Kaikki yrittäjyys on arvokasta ja monipuolisuuteen ja eri yrittäjyyden muotoihin tulee kannustaa.
• Itsensätyöllistäjien oikeutta kollektiiviseen neuvotteluoikeuteen on edistettävä. 
• Arvonlisäveron liikevaihdon alaraja nostettava 50 000 euroon, jotta kompensoidaan vuonna 2025 poistuva alarajahuojennus ja kannustetaan mikroyrittäjiä kasvuun. Alle 50 000 euron raja ei riitä, koska se ei kannusta kasvuun ja aiheuttaa pahimmillaan vain epäreilua kilpailua yrittäjien kesken. Nykyinen 15 000 liikevaihdon alaraja ei auta kuin harrastustoimintana tai osa-aikaisena yritystoimintaa harjoittavia, joilla on yleensä palkkatyö samaan aikaan.